Yleissitovuus on tärkeä elementti suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä, se on syytä säilyttää jatkossakin. Se on myös olennainen työrauhaelementti.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Sipilän hallitus aikoo säilyttää yleissitovuuden
HEIKKI WESTERGÅRD
Keskustan työvaliokuntien ja ministerien kokous alkoi ”pystökaffeella” Rauman torilla. Pääministeri Juha Sipilä kuunteli Kalle Kankaalan (oik. selin) vinkit panostaa soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Lauri NurmiRauma
Pääministeripuolue keskusta ei aio puuttua työehtosopimusten yleissitovuuteen kuluvan vaalikauden aikana. Asia vahvistetaan keskustalaisista hallituslähteistä Lännen Medialle.
Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimusten yleissitovuus säilyy todennäköisesti ainakin kevääseen 2019 saakka. Suomessa ei ole minimipalkkalakia, mutta eri alojen alimmat palkat ja työehdot määritellään alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
Hallituspuolue kokoomuksen kenttäväki ja etujärjestö Suomen Yrittäjät (SY) ovat kesän aikana pitäneet kovaa ääntä yleissitovuuden purkamisen puolesta.
– Työehdoista kuten palkkauksesta, työajasta ja siihen liittyvistä korvauksista sopimisen painopistettä on lainsäädäntömuutosten avulla siirrettävä työpaikoille, vaati SY:n puheenjohtaja Jyrki Mäkynen tiistaina tiedotteessa.
SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen oli eurovaaleissa keskustan ehdokkaana, ja hänellä on läheiset välit pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa.
Ammattiyhdistysliikkeessä pohditaan, onko Sipilän hallitus aikeissa murtaa yleissitovuuden sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksen (kiky) nimissä solmittu työmarkkinoiden linnarauha päättyy syksyllä 2017.
SAK:n puheenjohtaja
Jarkko Eloranta oli kesäkuussa kiky-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa, jossa ei Elorannan mukaan ollut suullista välipuhetta yleissitovuuden säilymisestä.
Jarkko Eloranta oli kesäkuussa kiky-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa, jossa ei Elorannan mukaan ollut suullista välipuhetta yleissitovuuden säilymisestä.
– Siellä puhuttiin lähinnä siitä, että paikallisen sopimisen edistämistä lainsäädännöllä ei tällä hallituskaudella vietäisi eteenpäin. Se välipuhe on olemassa, mutta suoraan yleissitovuudesta ei ole puhuttu, Eloranta sanoi tiistaina Lännen Medialle.
Yleisesti on tiedossa, että yleissitovuuden murtaminen lainsäädännöllä tulehduttaisi uudelleen hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välit. Elorannan mukaan SAK:n ja hallituksen välit ovat parantuneet viimeisten kuukausien aikana.
Valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi viikko sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että “suomalaisten pitää hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi”.
Monet tulkitsivat Hetemäen pehmittävän suomalaisia siihen, että yleissitovien palkkojen aikakausi olisi päättymässä.
Tietokirjailija Osmo Soininvaara kirjoitti Suomen Kuvalehdessä niin ikään viime viikolla, että “pienipalkkaisia auttavat tulonsiirrot yhdistettynä markkinaehtoisemmin määräytyviin palkkoihin johtaisivat pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen”.
“Lähes jokaisen työpanokselle on kysyntää, mutta vain, jos työn hinta on oikea”, Soininvaara arvioi ja vaatii nykyisen palkkarakenteen romuttamista.
Julkinen keskustelu nykyistä matalampien palkkojen sallimisesta Suomessa on ollut viime päivinä vilkasta, mutta keskustajohtoinen hallitus ei aio Lännen Median tietojen mukaan romuttaa yleissitovuutta edes syksyn 2017 jälkeen. Hallituksessa varsinkin perussuomalaiset on puolustanut yleissitovuutta, jonka purkaminen on hallitustaipaleen varrella ollut keskusteluissa esillä myös pääministerin työhuoneessa, jossa hallituksen ylin johto pitää palavereitaan.
Keskustalähteistä kerrotaan, että keskustalla ja perussuomalaisilla on yleissitovuuden säilyttämisestä yhteinen näkemys.
Sen sijaan hallitus aikoo toteuttaa monia muita uudistuksia työmarkkinoilla.
Sipilä kertoi Raumalla, että hallitus valmistelee toimia, jotka parantavat työvoiman liikkuvuuden edellytyksiä Suomen sisällä.
– Päivärahan maksaminen voisi olla porkkanana. Tämä on yksi asia, jota VM selvittää. Voitaisiinko asiassa tehdä vielä jotain, että saataisiin työvoima liikkeelle kauempaakin tekemään töitä esimerkiksi maanantaiaamusta torstai-iltaan, Sipilä viittasi verottomien päivärahojen maksamisen edellytyksien höllentämiseen.
Paljon kohua tyhjästä
KOMMENTTI
Lauri Nurmi
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puhui maakuntaverosta maanantaina ja sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva Pirkko Mattila (ps.) tiistaina.
Julkisuudessa syntyi vaikutelma, että keskusta ja perussuomalaiset härnäävät maakuntien verotusoikeutta vastustavaa kokoomusta.
Oikeasti kyse on ensi vaalikauden asetelmien pohjustamisesta, eikä kukaan vielä tiedä, ketkä silloin istuvat ministeriautoissa.
Juttelin Vehviläisen kanssa keskiviikkona. Hän korosti tarkoittaneensa, että hallitus aloittaa maakunnallisen verotusoikeuden toteutettavuudesta jatkoselvityksen tällä vaalikaudella.
Selvitystyö jatkuu Vehviläisen mukaan varmasti ainakin vuoden 2019 ajan, jotta saadaan tietoa, miten valtiorahoitteiset maakunnat onnistuvat tehtävissään.
Aikaisintaan maakuntaverosta tehtäisiin päätös vuonna 2020, jolloin se toteutuisi vuoden 2021 maakuntavaalien jälkeen.
Neljä vuotta on politiikassa pieni ikuisuus, joten viikon uutiset menevät sarjaan “paljon kohua tyhjästä”.
Yleissitovuuden murtaminen tulehduttaisi hallituksen ja palkansaajien välit.
SAK:n ja hallituksen välit ovat parantuneet viimeisten kuukausien aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti