lauantai 13. elokuuta 2016

Suomalaisasiantuntija: Krimin tapahtumilla ei ole väliä – vain Venäjän reaktiolla on...

Hmmmmm - jaaha vai niin. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan: 
Ukraina on myös pyrkinyt välttämään Venäjän provosoimista.

Mutta Kukkolan mukaan myöskään Venäjän ei kannata suunnitella hyökkäystä Ukrainaan, sillä se turmelisi ennestäänkin huonot suhteet Venäjän ja lännen välillä.
– Vaihtoehto voisi olla rajoitettu sotilaallinen toiminta, sanoo Kukkola. Tällainen voisi olla yksittäinen isku johonkin Ukrainan sotilaskohteeseen tai jonkun Ukrainan alueella sijaitsevan kohteen väliaikainen valtaus.
______________________________________________________________________

Krimin niemimaan vuonna 2014 tapahtuneesta valtauksesta näyttää muodostuvan pysyvä konflikti. 
Lisäksi alla olevan asiantuntija-arvion mukaan Venäjä voi vapaasti harjoittaa eräänlaista "pikkusotaa", kokeilua ja uusienkin alueiden valtausta ainakin väliaikaisesti, johon länsi ei ilmeisesti reagoi.

Näinkö se käytännössä menee = annetaan mennä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Suomalaisasiantuntija: Krimin tapahtumilla ei ole väliä – vain Venäjän reaktiolla on

Venäjä käytti jälleen kerran tilannetta hyväkseen korostaakseen omaa voimaansa, sanoo strategian opettaja Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta. Sillä ei ole hänen mukaansa mitään väliä, tapahtuiko Krimillä viime viikonvaihteessa provokaatio vai ei. Kovat puheet eivät kuitenkaan välttämättä johda sotaan.




Venäjän laivasto Sevastopolissa

Venäjä on kesän aikana vahvistanut sotavoimiaan Krimillä. Kuva: Maxim Shipenkov/EPA
Strategian opettaja Juha Kukkola maanpuolustuskorkeakoulusta ei edes yritä arvailla, mitä Krimillä tapahtui vai tapahtuiko siellä mitään. Hänen mielestään Venäjä vain käytti tilannetta hyväkseen ja sai sen näyttämään siltä, että Venäjää on loukattu.
Silläkään ei ole merkitystä, että aseellinen välikohtaus – jos sitä ylipäätään oli – tapahtui alueella, joka on virallisesti edelleen Ukrainan eikä Venäjän aluetta.
– Venäjä paaluttaa vaadettaan Krimin suhteen eli viestittää, että Krim on Venäjän de facto, sanoo Kukkola.

Maanpuolustuskoreakoulun strategian opettaja Juha Kukkola.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola. Kuva: Yle
Hän viittaa siihen, että Krimin erityisasema lopetettiin viime keväänä, ja alue liitettiin osaksi Venäjän eteläistä hallintopiiriä. Krimillä toimivat Venäjän lait ja raha. Valtaosalla krimiläisistä on jo Venäjän passi.
Kukkolan mukaan Venäjä myös käyttää Krimiä hyväkseen omaan puolustautumiseensa ja näyttää sotilaallista voimaansa maailmalle.

Taustalla sotaharjoitukset

Venäjä on kasvattanut sotavoimaansa Krimillä jo ennen tämän viikon tapausta. Alueelle on kesän aikana tuotu lennoston osia, lisää maajoukkoja sekä ilma- ja meritorjuntaohjuksia.
Se voi Kukkolan mukaan liittyä Venäjällä syksyllä järjestettävään massiiviseen Kaukasus 2016 -sotaharjoitukseen.
Harjoitukseen osallistuvat Kaspian lippue, Mustanmaren laivasto, Itämeren laivasto ja Läntinen sotilaspiiri. Ne harjoittelevat ensin tahoillaan ja sitten yhdessä.
Kukkola muistuttaa, että heti joidenkin aiempien sotaharjoitusten jälkeen Venäjä on lähettänyt joukkojaan sotimaan maan rajojen ulkopuolelle. Näin tapahtui viime syksynä, kun Venäjä lähetti joukkojaan Syyriaan. Vuonna 2008 joukot marssivat Georgiaan.
Juha Kukkolan mukaan presidentti Putin tietää hyvin, että lännessä osattaisiin aikaisemman perusteella odottaa Venäjältä samanlaista jatkoa.
Hän ei silti usko, että Venäjä nyt suunnittelisi Ukrainaan hyökkäystä, joka voitaisiin tulkita kostoiskuksi viime viikonlopun tapahtumille.
– Putin käyttää kova kieltä, mutta sen tarkoitus on osoittaa, että Venäjä on vahva ja että se pystyy suojelemaan krimiläisiä Ukrainalta, sanoo Kukkola.

Sota ei hyödytä Ukrainaa eikä Venäjää

Vaikka tilanne nyt näyttää räjähdysherkältä, Kukkola ei usko, että se laajenisi sotilaalliseksi konfliktiksi Ukrainan ja Venäjän välillä.
Hän pitää selvänä, että Ukraina ei ryhdy sotatoimiin Venäjää vastaan eikä yritä vallata Krimiä takaisin sotilaallisesti.
– Sillä ei ole siihen resursseja eikä halua, sillä se heikentäisi Ukrainan suhteita maan läntisiin tukijoihin, Kukkola sanoo.

kartta
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Ukraina on myös pyrkinyt välttämään Venäjän provosoimista.
Mutta Kukkolan mukaan myöskään Venäjän ei kannata suunnitella hyökkäystä Ukrainaan, sillä se turmelisi ennestäänkin huonot suhteet Venäjän ja lännen välillä.
– Vaihtoehto voisi olla rajoitettu sotilaallinen toiminta, sanoo Kukkola. Tällainen voisi olla yksittäinen isku johonkin Ukrainan sotilaskohteeseen tai jonkun Ukrainan alueella sijaitsevan kohteen väliaikainen valtaus.

Kielenkäyttö on osa informaatiosotaa

Strategian opettaja Juha Kukkola muistuttaa, että Venäjän strategiaan kuuluu olennaisesti aloitteellisuus. Kaikkeen reagoidaan ennen muita.
Kova kielenkäyttö viestii Venäjän kansalaisille, että presidentti Vladimir Putin on vahva eikä salli minkäänlaisia provokaatioita omaksi katsomallaan alueella. Juuri ennen syyskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja kansan on hyvä uskoa, että sillä on voimakas johto. 
Peliin kuuluu, että mahdolliset konfliktit pannaan muiden syyksi, kun taas Venäjä esiintyy harkitsevaisena ja rauhanomaisena, Kukkola selvittää. Kyse on siis informaatiosodasta.

Diplomatia apuun

Kukkola arvelee, että kiusallinen tilanne Venäjän ja Ukrainan välillä yritetään ratkaista neuvottelemalla. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on jo ehdottanut puhelinneuvottelua presidentti Putinin kanssa. Myös EU ja Nato saattavat suositella Ukrainalle pyrkimistä neuvotteluratkaisuun.
Venäjän tavoitteena on Ukrainan heikentäminen ja kääntäminen takaisin Venäjän suuntaan.
– strategian opettaja Juha Kukkola
Kukkolan mukaan on myös mahdollista, että Venäjä jatkaa Ukrainan taloudellista painostamista. Ukrainan konflikti on romahduttanut maiden välisen kaupan. Ratkaisemattomia kysymyksiä liittyy myös maakaasun toimituksiin Venäjältä Ukrainaan.
– Venäjän tavoitteena on Ukrainan heikentäminen ja kääntäminen takaisin Venäjän suuntaan, Kukkola sanoo.
Maiden välejä hiertävät monet perustavanlaatuiset ristiriidat, joista yksi liittyy Minskin sopimukseen. Sisällissota Donbassin alueella Itä-Ukrainassa jatkuu, eikä pari vuotta sitten solmitulla Minskin sopimuksella ole saatu käytännössä juuri mitään aikaan.
Ukraina vaatii, että Venäjän vastainen raja palautetaan sen valvontaan ja vieraat joukot poistuvat Donetskin ja Luhanskin alueilta ennen kuin alueiden itsemääräämisoikeuden taso määritellään.
Venäjä puolestaan vaatii, että itsemääräämisoikeus ratkaistaan ensin. Näin Venäjä varmistaisi sen, että Ukrainan sisällä on jatkossakin vahvasti Venäjän mielinen itäosa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti