Kiina aktivoituu Lähi-idässä ja Syyriassa – rakentaako se sotaa vai rauhaa?
Alla olevan artikkelin perusteella on syytä olettaa, että Kiinan aktivoituminen Lähi-idässä ei ainakaan helpota vallitsevaa, erittäin sekavaa tilannetta vaan päinvastoin.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Kiina aktivoituu Lähi-idässä ja Syyriassa – rakentaako se sotaa vai rauhaa?
Kiinan ilmoitus sotilasavun lisäämisestä Syyrian armeijalle herätti kysymyksen, aikooko Kiina lähettää myös sotilaita Syyriaan. Toistaiseksi tästä ei ole merkkejä, mutta Kiinan johto pelkää terroristijärjestö Isisin yhteyksiä Kiinan uiguurivähemmistöön.
Syyrialaiset hallituksen kannattajat heiluttivat Kiinan ja Venäjän lippuja Damaskoksessa helmikuussa vuonna 2012.Kuva: Youssef Badawi / EPA
Kiina on pysytellyt kaukana Syyrian sodasta, mutta on kulisseissa aktiivisesti myötäillyt Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia. YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina on Venäjän rinnalla koko Syyrian sodan ajan estänyt päätöslauselmat, jotka tuomitsisivat Assadin sotatoimet.
Merkkejä Kiinan uudenlaisesta aktivoitumisesta saatiin, kun Kiinan armeijan kansainvälisen yhteistyön osaston johtaja Guan Youfei kävi elokuun puolivälissä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Guan ilmoitti Kiinan lisäävän yhteistyötä Syyrian armeijan kanssa.
Keväällä Kiina nimitti ensimmäisen Syyrian erityisedustajansa.
Kiinalla on monta syytä aktivoitua Lähi-idässä. Yksi syy on riippuvuus Lähi-idän öljystä, kertoo Kiinaan erikoistunut tutkija Berliinistä.
– Kiina haluaa aktivoitua Syyriassa osin siksi, että se haluaa painavamman roolin diplomaattisissa neuvotteluissa, tutkija Moritz Rudolf kertoo Mercator Instute for China Studies -tutkimuslaitoksesta.
Kiina on yrittänyt hakea välittäjän roolia Syyrian sotivien osapuolten kesken, mutta tähän asti sillä on ollut vain vähän eväitä todelliseen rauhansovitteluun.
Syyria tarvitsee aseita, Kiina myy niitä
Suomessa puolestaan Ulkopoliittisen instituutin Lähi-itään ja islamilaisuuteen erikoistunut tutkija arvioi, että Kiinan armeijan delegaation vierailu Damaskoksessa ei ole kovin suuri uutinen. Hänen mukaansa Syyria ei ole pyytänyt sotilaallista apua Kiinalta.
Kyse on Kiinan presidentin Xin linjanmuutoksesta, joka sallisi Kiinan osallistumisen myös sotilastoimiin ulkomailla. Sitä ei tapahdu vielä.
– tutkija Moritz Rudolf
– Minusta näyttää, että Syyrialle riittää tässä vaiheessa Venäjän ja Iranin tuki. Kiinan kannalta kyse voi olla siitä, että se haluaa ottaa tarkemmin selvää, mitä Syyriassa nyt tapahtuu, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Wolfgang Mühlberger sanoo.
Mühlbergerin mukaan on todennäköistä, että sotilasyhteistyö tarkoittaa tässä vaiheessa aseiden myyntiä. Syyria yksinkertaisesti tarvitsee lisää aseita jo viisi vuotta kestäneeseen sotaan.
Kiina on jo aikaisemmin sodan aikana myynyt aseita Syyrialle, berliiniläistutkija Rudolf huomauttaa.
– Rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan Kiina myi vuonna 2014 Syyrialle 400 panssarintorjunta-asetta, tutkija Moritz Rudolf kertoo.
Asekoulutusta kiinalaiset ovat antaneet syyrialaisille jo vuosia sitten. On vaikea sanoa, mitä uusi sotilasyhteistyö täsmälleen voisi olla.
Uusi Kiinan, Venäjän ja Iranin liittouma syntymässä?
Etenkin venäläisessä mediassa on uutisoitu, että Kiina olisi muodostamassa Syyrian sotarintamalla suorastaan uutta liittoumaa yhdessä Venäjän ja Iranin kanssa.
Moritz Rudolfin mukaan on vaikea uskoa, että Kiina lähtisi mihinkään varsinaiseen liittoumaan Venäjän kanssa, vaikka mailla yhteisiä intressejä Syyriassa onkin. Niin Kiina, Venäjä kuin Iran odottavat, että niiden yrityksillä tulee olemaan suurin rooli Syyrian jälleenrakennuksessa, sitten kun sota joskus on ohi.
Kiinalla ja Venäjällä on myös yhteinen halu torjua islamilaista terrorismia.
Venäjältä ja entisistä neuvostotasavalloista on lähtenyt tiettävästi tuhansia taistelijoita terroristijärjestö Isisin joukkoihin. Myös Kiinan muslimivähemmistöön kuuluvia uiguureja on matkustanut Syyriaan. Pelkona on, että he palaavat kotimaihinsa tekemään terrori-iskuja.
"Joitakin uiguureja on liittynyt Isisin riveihin"
Kiinan virallinen media on kertonut, että uiguureja taistelee Isisin riveissä. Kiinan hallitus on kerta toisensa jälkeen kytkenyt uiguurien asuinalueen, luoteisen Xinjiangin maakunnan, levottomuudet kansainväliseen terrorismiin.
Kiinan turvallisuusjoukkoja Urumqin kaupungissa Xinjiangin maakunnassa. Kuva heinäkuulta 2009.Kuva: Diego Azubel / EPA
Monet asiantuntijat pitävät uiguurien liittämistä kansainväliseen terrorismiin liioitteluna. Heidän mukaansa uiguurialueen väkivaltaisuudet kumpuavat Kiinan keskushallinnon uiguurien oikeuksia polkevasta toiminnasta.
Isisiltä tämän vuoden alussa vuotaneet dokumentit kuitenkin kertovat, että uiguureja on lähtenyt Kiinasta Isisin hallitsemalle alueelle. Amerikkalainen ajatushautomo New America tutki 4 000 Isisin rekisteröintilomaketta, ja niiden mukaan ainakin 114 uiguuria on lähtenyt Syyriaan.
Tutkija Moritz Rudolf ei pidä kuitenkaan uskottava Kiinan arviota, jonka mukaan kaikki Syyrian menneet uiguurit olisivat liittyneet Isisiin.
– Asiaa on vaikea varmistaa, mutta tietojeni mukaan Isisiin on liittynyt joitakin uiguureja. Enemmän heitä on tiettävästi toisen islamilaisen ääriryhmän, al-Nusran rintaman riveissä.
Kiinan uusi laki sallii operaatiot ulkomailla
Sekä tutkija Moritz Rudolf että Ulkopoliittisen instituutin Wolfgang Mühlberger arvioivat, että Kiina ei ole tällä hetkellä lähettämässä sotilaita rintamalle taistelemaan Isisiä vastaan.
Kiinassa alkuvuonna voimaan tullut terrorismin vastainen laki silti periaatteessa mahdollistaisi Kiinan erikoisjoukkojen toiminnan ulkomailla, jos toinen valtio sitä toivoo.
– Kyse on Kiinan nykyisen presidentin Xi Jinpingin johtamasta linjanmuutoksesta, joka sallisi Kiinan osallistumisen myös sotilastoimiin ulkomailla. Nyt sitä ei vielä tapahdu, Rudolf sanoo.
Kiina on rakentamassa tukikohtaa Afrikan sarveen
Ehkä yllättävin piirre Kiinan Lähi-idän politiikassa kuultiin viime vuonna, kun kerrottiin, että Kiina on rakentamassa laivastotukikohtaa Afrikan itärannikolla sijaitsevaan Djiboutiin.
Kiina aikoo sijoittaa joitakin tuhansia sotilaita tukiasemalle, joka olisi maan ensimmäinen sotilastukikohta ulkomailla.
Laivastotukikohta tulee sijaitsemaan Punaisenmeren suulla. Alueen läheltä kulkee kolmannes maailman kaikista kauppalaivoista.
Kiina perustelee tukikohtaa tarpeella suojella rahtilaivoja ja Kiinan kaupallisia intressejä.
– Tämä on sinänsä ihan järkevää. Samalla alueella toimivat monet muutkin maat kuten Yhdysvallat, Japani ja Ranska, Rudolf sanoo.
Taustalla voi olla myös Kiinan yleisempi halu vahvistaa kansainvälistä rooliaan ja sotilaallista läsnäoloaan Lähi-idässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti