Alla olevan artikkelin otsikossa kysytään: Miksi tilanne on niin vaikea?
Siksi, että kyseessä on kahden korruptoinuneen maan - Venäjän ja Ukrainen - kädenvääntö, jossa vallitsee Venäjän presidentin Vladimir Putinin suunnittelema, oikeastaan juonima jäätynyt konflikti.
Tilanne, jossa yritetään uskotella = valehdella, että Venäjällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Itä-Ukrainan kapinalliset ovat täysin Venäjän tuen varassa. Jos se napanuora katkeaa, Ukrainan armeija todennäköisesti vyöryy kapinallisten hallussa tällä hetkellä oleville alueille.
Ottaa samalla omat rajansa valvontaansa...
Itä-Ukrainan tilanteen voi ratkaista ymmärtääkseni yksi henkilö. Hän on Venäjän presidentti Vladimir Putin. Se on tahtoasia. Voi olla, että Venäjän syksyiset vaalit vaikuttavat asiaan.
Jotain liennytyksen merkkejä on ilmassa lähinnä Itämeren alueen turvallisuuden takaamiseksi, koska Nato on tulevaisuudessa yhä näkyvämmin läsnä mm. Baltiassa ja Puolassa.
Toivottavasti jotain järkevää alkaa vähitellen ilmaantua Itä-Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi. Itä-Ukrainan konfliktissa on vain turhia uhreja...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Itä-Ukrainan sodassa eniten siviiliuhreja vuoteen, loppua ei näy – miksi tilanne on niin vaikea?
ALEXANDER ERMOTŠENKO / REUTERS
YK:N MUKAAN Ukrainan sodassa on tullut kesäkuussa ja heinäkuussa eniten siviiliuhreja sitten viime vuoden elokuun. Heinäkuussa kahdeksan siviiliä kuoli ja 65 loukkaantui. Kesäkuussa kuoli 12 siviiliä ja loukkaantui 57.
”Dokumentoimamme tapaukset kertovat, että Ukrainan joukot ja [kapinallisten] aseryhmät eivät noudata riittävää varovaisuutta siviilien suojelemiseksi”, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein sanoi tiedotteessa.
”Siviilit joutuvat yhä useammin pakenemaan kyhättyihin pommisuojiin kellareihinsa, joskus yöaikaan”, hän sanoi.
Taistelut siis jatkuvat Minskin sopimuksen julistamasta tulitauosta huolimatta, ja ponnistelut sodan lopettamiseksi ovat toistaiseksi valuneet tyhjiin.
Ukraina on noin 45 miljoonan asukkaan valtio, joka on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa. HS kertaa, miksi Ukrainassa soditaan ja miksi tilanteen ratkaiseminen on niin hankalaa.
Sotaa yli kaksi vuotta
VENÄJÄ valtasi Krimin kansainvälisen oikeuden vastaisesti maaliskuussa 2014.
Konflikti Itä-Ukrainassa alkoi, kun Donetskissa, Harkovassa ja Luhanskissa ihmiset valtasivat hallintorakennuksia ja vaativat autonomiaa tai kansanäänestystä asemastaan. Touko–kesäkuussa 2014 Ukrainan joukot ja Venäjän tuella toimivat Itä-Ukrainan kapinalliset olivat jo avoimessa sodassa.
Siitä lähtien Ukrainan sodassa on kuollut yli 9 500 ihmistä ja loukkaantunut yli 22 000, YK kertoo. Verinen sota on siis jatkunut yli kaksi vuotta.
Lauantaina separatistisen Luhanskin johtaja Igor Plotnitski haavoittui, kun omatekoinen pommi räjähti hänen autonsa vieressä. Kapinalliset ilmoittivat, että syyllinen on Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU. Ukraina sanoi, että hyökkäys johtui kapina-alueen sisäisestä valtataistelusta.
Ukrainan sota on horjuttanut ja muuttanut Euroopan turvallisuutta. Venäjä myöntää edelleen osallisuutensa sotaan vain välillisesti. Sotilasliitto Nato vastaa Venäjän sotatoimien herättämiin huoliin sijoittamalla sotilaita Puolaan ja Baltian maihin pataljoonan verran kuhunkin.
Minskin sopimuksen umpikuja
Asiantuntijoiden mukaan Ranskan, Saksan, Venäjän, Itä-Ukrainan kapinallisten ja Ukrainan helmikuussa 2015 solmiman Minskin sopimuksen tarkoituksena oli vain estää taistelujen laajeneminen. Parhaimmillaan se jäädyttäisi konfliktin aloilleen, mutta toistuvat tulitauon rikkomukset kertovat toista kieltä.
Ukrainan perustuslain uudistuksella separatistialueille pitäisi antaa erityisasema. Venäjän puolestaan pitäisi palauttaa maiden välinen raja Ukrainan hallintaan ja vetää sotakalustonsa ja sotilaansa pois Ukrainasta. Kaikki nämä tavoitteet ovat kaukana.
Toisaalta esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö arvioi heinäkuussa, että Venäjän ja Yhdysvaltojen keskustelut Itä-Ukrainan tilanteen ratkaisemaksi etenevät.
Hänen mukaansa tilanne on ”hieman aiempaa parempi”, vaikkei takeita tuloksista olekaan.
Pakotteet pysyvät pitkään
JOS Venäjä haluaisi ja näkisi tarpeelliseksi, se voisi edetä Minskin sopimuksen noudattamisessa ja näin lopulta höllentää EU:n asettamia talouspakotteita.
Eniten Venäjän talouteen vaikuttavia pakotteita EU jatkoi heinäkuussa vuoden 2017 tammikuuhun asti. Niillä rajoitetaan Venäjän pääsyä Euroopan rahoitusmarkkinoille, asekauppaa ja öljyteknologian vientiä Venäjälle. Pakotteiden lopettaminen on kytketty Minskin sopimuksen täyttämiseen.
Lisäksi EU on määrännyt Krimin niemimaata koskevia pakotteita, joilla esimerkiksi kielletään yrityksiä investoimasta Krimille.
Venäjä on määrännyt vastapakotteeksi länsiruoan tuontikiellon. Vähentynyt kauppa muutenkin heikossa taloustilanteessa on herättänyt eurooppalaisissa yrityksissä ja poliitikoissa haluja puhua pakotteiden poistamisen puolesta. Kesällä tehdyt päätökset pakotteiden jatkumisesta tehtiin silti yksimielisesti kaikkien 28 EU-maan hyväksynnällä.
Siviileillä on hätä
RASKAILLA aseilla tulitus aiheutti yli puolet kesäkuukausien kuolemista ja haavoittumisista. Myös miinat, sodan jäljiltä lojumaan jääneet tai omatekoiset räjähteet olivat syynä uhreihin. Osin käytetään aseita, jotka on yksiselitteisesti kielletty Minskin sopimuksessa.
Noin 25 000-30 000 ihmistä ylittää rintamalinjan päivittäin. He käyttävät viittä rajanylityspistettä, joita miinakentät ympäröivät. YK varoittaa, että tilanteen tekee erityisen vaaralliseksi se, että Ukrainan joukot ja kapinalliset ovat tulittaneet toisiaan etenkin Stanytsia Luhanskan jalankulkusillan läheisyydessä. Silta on ainoa rajanylityspaikka Luhanskin alueella.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin mukaan tulitaukoa loukataan jatkuvasti, mutta loukkausten määrä vaihtelee viikoittain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti