maanantai 8. elokuuta 2016

Kemin Selkäsaaressa tuttavapariskunnan kanssa...

Käväisin vaimoni kanssa Selkäsaaressa pikapikaa sunnuntaina ja tänään maanantaina menimme saareen tuttavapariskunnan kanssa. Olimme saaneet vihdoin sovituksi ajan saaressa käyntiin.
Nousimme rannasta mäkeä pitkin mökille ja aloimme "asettua taloksi". Istuskellessamme terassilla kerroimme vieraillemme saarimökkimme tähänastisen tarinan puolipitkän kaavan mukaan. Karttoja oli apunamme. Tutkiskelimme tuvassa sisällä, miltä Selkäsaari osittain näyttää meidän mielestämme kuvataiteilijan näkemyksenä vuosisadan loppupuolella - kukaties jo aikaisemminkin...

Lähdimme pienimuotoiselle saarikävelylle. Naiset ottivat marja-astiat mukaan - me miehet keskityimme marjojen syömäpuolelle ja rupatteluun. Kumpikaan vieraistamme eivät olleet tutustuneet aikaisemmin kesäiseen Selkäsaareen, jota he pitivät vilpittömästi yllätyksellisenä, monimuootisena ja kauniina. Sitä se totta tosiaan onkin...

Vieraamme olivat toki hiihdelleet vuosikymmenien saatossa läpi saaren useinkin.

Naisemme alkoivat täyttää marja-astioitaan pääasiassa erinomaisen hyvälaatuisilla mustikoilla, me miehet jatkoimme matkaamme Stora Enson taannoisen hakkuualueen tuntumaan. Sovimme, että tapaamme mökillä.

Keskusteluissa tuli esiin puun hinta. No sehän selvitettiin älypuhelimen netin kautta. Minulla hinnat vääntyivät markka-aikoihin. Tunnustan avoimesti, että monet muutkin hinnat vilahtavat minulla silloin tällöin markoissa ja ihmettelen, miten on mahdollista, että hinnat ovat kivunneet ylös niin kiivaasti...
Me miehet käveleskelimme talvista latu-uraa takasin ja totesimme marjojen runsauden. Oli mustikkaa, vadelmia ja edelleenkin mansikoita. Mesimarjat eivät osuneet näkökenttäämme, niitäkin vähin on myös hilloja...
Lillukoita on saaressa siellä täällä, mutta niiden hyödyntäminen lienee vähäistä. Puolukat tulevat sitten myöhemmin.

Kyllähän tuo Kaidin Kemin Ajokseen suunnittelema biodieseltehdaskin tuli esiin keskusteluissamme. Lähinnä siksi, että tehtaalle soveltuvaa puuraaka-ainetta löytyy hakkuiden jälkeen saaresta. Todennäköisesti logistisesti asia on turhan vaikea ja puuraaka-ainemäärä liian pieni. Mahdollisesti seuraavan harvennushakkuun yhteydessä tilanne on aivan toinen.

Ihastelimme mahdollisia tulevien vuosikymmenien rakennustontteja, kuivia hiekkapohjaisia ylös kivirakalle nuosevia maita.

Mökille päästyämme totesin, että olin onnistunut näpelöimään Sports Trackerin infon pois. Ilmeisesti ne olivat häipyneet puun hintatietoja hakiessani.
No vastaavan, hiukan lyhyemmän lenkin olin tehnyt muutama päivä aikaisemmin. Arvelin, että meidän lenkkimme oli noin 2,5 km. Naisille todennäköisesti kertyi matkaa noin 3,5 km.

Naiset tulivat jonkin ajan kuluttua marja-astiat täynnä. Tyytyväisiä olivat marjasaaliiseensa.

Terassilla istuskellessamme vieraat tutustuivat kahteen valokuvakansiolliseen kuvia eri rakentamisvaiheista. Olivat tyytyväisiä näkemäänsä. 
Itsekin havahduin, että viime kesän jälkeen ei ole otettu "oikealla kameralla" yhtään kuvaa ja teetätetty paperiversioita kansioita täydentämään. Se puute täytyy jossakin vaiheessa paikata...

Kahvittelimme terassilla mutta kesken pikkupurtavalmistelun meidät yllätti raju vesisade, joka ajoi meidät sisälle tupaan. Katsoimme, että tuuli oli kummallisesti kääntynyt ja yltynyt, etäällä näkyi vaahtopäitä.

Paistoimme tulistelupaikalla Tampereen mustaa makkaraa, evästelimme sisällä vieraiden tuomaa saaristoleipää. Muina näläntappajina olivat mm. piirakat, vaaleat leivät, salaatit, jne. ja päälle vielä murukahvit ynnä mustikkapiirakkaa.

Vaimoni päätti jäädä saareen. Aikoi käväistä vielä illansuussa marjametsässä. Ilmeisesti myös seuraavan päivän aamuna. Lupasin tulla hakemaan seuraavana päivänä.

Valmistauduimme vieraittemme kanssa lähtöön takaisin Hahtisaareen. Rantaan tullessamme koimme aikamoisen yllätyksen. Aallot olivat "heittäneet" veneen poikittain rantaan!
Veneen perä oli mennyt kahden rannalla olleen ison kiven ylitse. Kone oli rantaan aamulla tullessamme ajettu trimmillä ylös ja laitettu normaalilla, perinteisellä tavalla kiinni. Ihme. että Propulse-komposiittipotkurin lavat eivät olleet viottuneet. kerta kaikkiaan onni onnettomuudessa! Saimme kolmistaan ähellettyä veneen takaisin veteen.

Ajelin vieraittemme kanssa mantereelle sisäsatamaa kohti virallista väylää. Yllättävän kova, puuskittainen sivutuuli nostatti aaltoja, vaahtopäitä. Kukaties tällä veneellä en ole ollut aikaisemmin niin kovassa aallokossa. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, vaikka tuulen puolelta vettä pärskyi yli laidan.

Vilkaisin merisäätietoja illansuusta. Ei ihme, että nostatti aaltoa, sillä tuuli oli yli 10 m/s ja puuskissa 15 m/s...

Mikäli oikein ymmärsin, vieraamme olivat tyytyväisiä saarivierailuun, niin mekin.

______________________________________________________________________

Jatkoa edellelliseen tänään tiistaina 09.08.2016:

Lähdin hakemaan vaimoani saaresta aamulla. Tuli vettä aika lailla ja tuulikin oli navakka, arvioni noin 15 m/s. Oli mukava puskea vasta-aaltoon melkein "ryöminnällä". Miksi niin hitaasti? Siksi, että yksin ajettaessa noin viiden metrin veneellä on aika moista hakkaamista, jos vähänkään lujempaa ajaa...

Vesi oli korkealla ja se nousi koko ajan päivän mittaan. Tuuli oli aika lailla tasaisesti noin 20 m/s, mikä on Perämeren pohjukassa poikkeuksellisen kova tuuli.

Mukava saaripäivä kaiken kaikkiaan. Se kului mustikka- ja puuhommissa. Venettä täytyi käydä ylös vetämässä hietikolla useita kertoja.

Pohdiskelimme poislähtöä. Totesimme, että loiva-aaltoisesta lahdenpohjukasta on hyvä lähteä myötätuuleen liikkeelle.

Näin teimme ja olihan mielenkiintoinen myötätuulitulomatka Hahtisaareen. Menimme useaan kertaan aaltojen harjalla pitkiä matkoja, välillä sivuttainkin. Nyt ymmärrän, että mm. lainelautailijat saavat aikamoisia kiksejä aallon harjalla "matkustaessaan"...

Sääolosuhteet hetki sitten:


Viimeisin säähavainto Kemi Ajos ti 9.8. 20:10

  • Lämpötila16,4 °C
  • Kosteus72 %
  • Kastepiste11,3 °C
  • Tuulen nopeus16 m/s
  • Tuulen suuntalounaistuulta (215°)
  • Tuulen puuska20 m/s
  • Paine994,3 hPa
  • Näkyvyys18 km
  • Pilvisyysmelkein selkeää (1/8


Tällä hetkellä meriveden korkeus on noin 90 cm normaalia korkeammalla Kemissä, vettä siis riittää.


Eilen kirjoitin:
Kukaties tällä veneellä en ole ollut aikaisemmin niin kovassa aallokossa. Nyt voin todeta, että tämän päivän tulomatkamme oli ehdottomasti "kuoppaisin", mitä me olemme ajelleet.

Kuitenkin erittäin mielenkiintoinen, josta oikeastaan nautimme...
Todettakoon lisäksi, että emme lähde merelle, jos tuulen nopeus on yli 15 m/s.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti