Sixten Korkman kisrjoittaa taas asiaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Globalisaatio on vastatuulessa, koska emme halua maailman ongelmia kotiovellemme
Nationalismin uusi voittokulku johtaisi vääjäämättä umpikujaan.
TALOUSTIETEILIJÄT suhtautuvat Adam Smithin ja Anders Chydeniuksen hengessä globalisaatioon ja etenkin vapaakauppaan myönteisesti. Laajat markkinat sallivat työnjaon ja erikoistumisen, mikä kasvattaa tuottavuutta ja tuloja. Globalisaation hyödyistä onkin paljon näyttöä, ei vähiten Suomen kaltaisen maan kannalta.
Tämä vuosi saattaa silti jäädä historiaan vuotena, jolloin globalisaatio ajautui vastatuuleen. Tähän on ainakin kolme syytä.
Ensinnäkin kehittyneiden talouksien keskiluokka on joutunut ahtaalle, kun kova kansainvälinen kilpailu vie työpaikkoja ja heikentää palkkakehitystä. Epävarmuus ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet.
Toiseksi kansallisen itsemääräämisoikeuden merkitys on globalisaation myötä vähentynyt. Tähän vaikuttavat niin markkinoiden kautta välittyvä keskinäinen riippuvuus kuin kansainväliset sopimukset. Kansallisen suvereniteetin kaventuminen on monelle kansalaiselle vaikea asia.
Kolmanneksi globalisaatio tuo maailman ongelmat kovin lähelle. Eikä kyse ole vain median välittämistä kauheuksista vaan myös pakolaistulvasta. Se nähdään uhkana omien kansalaisten työllisyydelle ja sosiaaliturvalle. Muukalaisvastainen vihamielisyys on lisääntynyt.
SUOMEN LISÄKSI useimmat muutkin maat pyrkivät kovakouraisella pakolaispolitiikalla vähentämään oman maan houkuttelevuutta potentiaalisten tulijoiden silmissä. Pakolaisia palautetaan sankoin joukoin muualle, turvattomiin olosuhteisiin.
Likaisen työn hoitaa hallinto; poliitikot eivät juuri päätöksiä perustele ja me kansalaiset emme laajasti kysy tai kyseenalaista. Emme halua kysyä koska emme halua tietää – että maamme ei kunnioita ihmisten perusoikeuksia. Ennen muinoin tällaiset ongelmat eivät olleet kotiovellamme vaan jossain kaukana.
Meitä pelottaa teknologian kyky tuhota työpaikkoja sekä hallitusten ja EU:n avuttomuus ongelmien edessä. Talouskasvulle ja työllisyydelle asetetaan solkenaan tavoitteita, jotka toistuvasti jäävät saavuttamatta. Politiikan uskottavuus on heikkoa.
KESKUSPANKIT ovat pitäneet korot nollatasolla, osin sen allakin, mikä on tukenut pörssikursseja ja kiinteistöhintoja. Investoinnit eivät silti ole lähteneet liikkeelle; velat sen sijaan kasvavat jatkuvasti koko taloutta nopeammin. Kukaan ei tiedä mihin tämä matka päätyy.
Siihen on tultu, että laajat väestöpiirit vakiintuneissa demokratioissa äänestävät kummallisten ratkaisujen, kuten brexitin, tai kummallisten poliitikkojen, kuten Donald Trumpin, puolesta. Vain vuosi sitten tätä ei olisi järin moni pitänyt mahdollisena. Ongelmia voi olla edessä myös Italiassa ja Ranskassa.
GLOBALISAATION tulevaisuus on aikamme suuria kysymyksiä.
Se kaipaa kriittistä tarkastelua ja osin uusia linjauksia. Nationalismin uusi voittokulku johtaisi vääjäämättä umpikujaan sekä lietsoisi vastakkainasetteluja ja epävakautta.
Aikamme kaipaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolestapuhujia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti