Mitäpä tuohon muuta sanomaan(kirjoittamaan > sekava vyyhti kaiken kaikkiaan, joka tuskin selviää, rauhoittuu koskaan...
Tausta: Miksi Turkin joukot tunkeutuivat Syyriaan ja mitä hyökkäyksellä tavoitellaan?
Turkin armeijan ja sitä tukevien arabijoukkojen hyökkäys oli ensimmäinen kerta, kun Syyrian sisällissotaan osallistuu vahvoja ulkomaisia maajoukkoja. Turkilla on operaatiolleen selkeät tavoitteet. Jos ne toteutuvat, voidaan Syyrian valtavaan pakolaisongelmaan saada helpotusta.
Turkin asevoimat ja Turkin tukemat Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukot tunkeutuivat viime viikon tiistaina Syyrian rajalla olevaan Jarablusin kaupunkiin. Lähi-idän asiantuntijat alkoivat heti pohtia, mikä "Eufratin kilpi" -operaation varsinainen tavoite on.
Turkin johto on kertonut oman versionsa maan tavoitteista, ja asiantuntijat pitävät julkisuuteen kerrottuja seikkoja uskottavina.
Turkin pääministeri Binali Yildirim ja puolustusministeri Fikri Isik kertoivat heti hyökkäyksen alettua sillä olevan kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen on rauhoittaa Turkin-vastainen raja-alue, ja toinen on työntää kurdijoukot pois alueelta.
Jarablus oli hyökkäyksen tapahtuessa terroristijärjestö Isisin hallussa, mutta asiantuntijat arvelevat, ettei Isis ole Turkin ensisijainen kohde.
Hyökkäyksen tausta
Turkin mukaan hyökkäyksen aiheutti kurdien taistelujoukkojen eteneminen Eufratjoen länsipuolelle. Kurdit tunkeutuivat alkukesästä joen yli ja valtasivat Isisiltä Manbijin kaupungin ja noin 50 kilometriä leveän kaistaleen maaseutua sen ympäriltä.
Kurdijoukot saivat hyökkäykseensä tukea Yhdysvaltain ilmavoimilta ja maltillisilta arabijoukoilta, jotka nimittävät itseään Syyrian puolustusvoimiksi (SDF).
Turkin mukaan kurdit ylittivät "punaisen viivan". Turkki suvaitsee juuri ja juuri, että Eufratin itäpuolella on laaja kurdien hallitsema alue, mutta Eufratin ylitys tulkittiin Turkissa siten, että kurdit pyrkivät liittämään alueeseensa kauempana lännessä, Afrimin kaupungin ympärillä olevan kurdialueen.
Hyökkäyksen mahdollisti alkukesästä tapahtunut Turkin ja Venäjän välien lämpeneminen. Maat olivat lähes sotatilassa sen jälkeen, kun Turkki ampui alas venäläisen sotilaskoneen viime syksynä. Käänne tapahtui alkukesästä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pyysi tapahtunutta anteeksi.
Kurdit ovat saaneet Venäjältä tukea taisteluun Isisiä vastaan. Venäjä on taas ollut Syyrian hallituksen vahva tukija. Hyökkäys Syyrian valtion alueella asuvia kurdeja vastaan olisi voinut olla riskialtis, jos suhteet Venäjään olisivat olleet poikki. Nyt Venäjä ei asettunut vastahankaan.
Turkki pelkää, että Isis lähettää terroristejaan Turkkiin tekemään pommi-iskuja. Raja-alueen miehittäminen auttaa tämän uhan pienentämisessä.
Hyökkäys ja sen onnistuminen
Turkki lähetti Jarablusin valtaukseen lopulta suhteellisen vähän sotavoimaa. Mukana oli tiettävästi noin 350 erikoisjoukkojen sotilasta ja 20 - 30 panssarivaunua.
Hyökkäyksestä vastasivat suurimmaksi osaksi Turkin tukeman Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukot, arviolta 1 500 miestä. Kun hyökkäys on edennyt kauemmas rajalta, FSA:n rooli on entisestään kasvanut.
Yhdysvalloille tilanne oli erittäin hankala. Sekä Turkki että kurdit ovat Yhdysvalloille ja muille länsimaille tärkeä tukija taistelussa Isisiä vastaan. Kurdit ovat taitavia sotilaita ja samalla myös lähestulkoon ainoa merkittävä Syyrian nykyhallintoa vastustava ryhmittymä Syyrian sisällä, jossa ei ole uskonnollista fanatismia. Tästä syystä Yhdysvallat haluaa pitää välit kunnossa kurdeihin.
Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkoja on ollut auttamassa kurdeja etenemässä kohti Isisin pääkaupunkia Raqqaa.
Turkin hyökkäys asetti Yhdysvallat vaikeaan välikäteen ja se joutui valitsemaan, kumpi on tärkeämpi: Turkki vai kurdit. Valinta oli selvä: Turkki.
Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden vaati kurdeja vetäytymään Eufratin taakse, muuten Yhdysvaltain tuki heille katkeaa. On viitteitä siitä, että kurdit noudattavat kehotusta.
Muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter vetosi Turkkiin ja kurdeihin, jotta nämä lopettaisivat keskinäiset kahinansa ja keskittyisivät iskemään Isisiä vastaan.
Rauhoittuuko Pohjois-Syyria?
Turkin sotavoimat ovat asettaneet etenemisensä tavoitteeksi Marean kaupungin, joka on Turkin tukemien kapinallisten hallussa. Marean ja Jarablusin välinen maaseutu on Isisin hallinnassa. Jos Turkin joukot ja FSA pääsevät Mareaan asti, tarkoittaisi se, ettei Isis enää olisi Turkin rajalla.
Tässä tilanteessa Syyrian puolelle muodostuisi Turkin ylläpitämä turvallisuusvyöhyke, joka voisi toimia satojen tuhansien Syyrian pakolaisten turvapaikkana.
Asiantuntijoiden mukaan FSA:n taistelukyky on ratkaisevassa roolissa. Jos Turkin armeija ei halua tunkeutua syvemmälle Syyriaan, on FSA:n kyettävä pitämään vallattu alue hallussaan. FSA:n meriitit ovat tässä suhteessa huonot. FSA koostuu monenlaisista ryhmittymistä. Asiantuntijoiden mukaan FSA:n joukkojen kuri, moraali ja keskinäinen lojaalius ovat hyvin kyseenalaisia.
Syyrian johto ei varmaankaan haluaisi hyväksyä tätä kehitystä, mutta sen mahdollisuudet estellä Turkkia on heikko.
Edellä kuvaillut suunnitelmat menevät täysin uusiksi, jos FSA menettää Jarablusin tai jos kurdit eivät vetäydy Manbijista.
Jos Turkin aikeet toteutuvat, voisi se tuoda jonkinlaista helpotusta Syyrian pakolaisongelmaan, mutta silti se olisi vain pieni, alueellinen ratkaisu. Se ei vaikuttaisi esimerkiksi Aleppon suurkaupungin saartoon, joka on aiheuttanut valtavan humanitaarisen ongelman.
Optimistisimmat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että jos Turkin ja kurdien keskinäinen vihanpito Syyriassa loppuisi, loisi se mahdollisuuden Turkin, kurdien, länsimaiden sekä Syyrian armeijan muodostamaan yhteisrintamaan Isisiä vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti