Upouusi kalenteri - eläköön!

Vuodenvaihde on hienoa aikaa, niin on varmaan tulevakin vuodenvaihde vuoden 2014 vääntyessä väkisin vuodeksi 2015.

Joulun rauhaa, vuodenvaihteen odotusta, taakse jää vanha, rähjääntynyt vuosi mahdollisine pikkuharmeineen ja edessä uusi, täysin tuntematon kukaties yllätyksellinenkin vuosi -toivottavasti vielä parempi vuosi kuin edeltäjänsä...

Minulle henkilökohtaisen kalenterini, perinteisen povitaskukalenterin vaihtaminen on ollut vuosia, oikeastaan jo vuosikymmeniä suorastaan rituaali.

Vanhan kalenterin ”luurangon” silppuan mielelläni totaalisesti – vähäiset palavat polttoon ja loput roskapussiin ja kaatopaikalle. Loppuvuoden kalenterini on todella ”luuranko”, sillä siinä ei ole menneiden viikkojen sivuja!

Miksi?

Siksi, että poistan, revin aina menneen, eletyn viikon sivun kalenteristani.

Miksi?

Miksi en repisi? Mitä sillä menneellä, jo eletyllä viikolla enää tekisin? Mitä sitä muistelemaan tai haikailemaan – mennyt mikä mennyt!

Toki myönnän, että menneet tapahtumat löytyvät säilyttämistäni työpöytäkalentereista riittävän tarkasti mahdollista myöhäisempää tarkastelua varten. Mutta uusi viikko tai kuukausi puhumattakaan uusi vuosi, se on onneksi aina yhtä mielenkiintoinen, sillä siitä ei tiedä vielä mitään – ei kukaan...

Nimenomaan uuden kalenterin käyttöön otossa on rituaaleista rituaalisin se vaihe, jossa puhelinluettelo-osaa, liitettä nykyisin myös sähköpostiosoitteistoa uudelleen kirjoittaessani murheellisena totean, että tuntemiani henkilöitä on poistunut ajasta iäisyyteen. Tiettyjen henkilöiden nimet, puhelinnumerot/sähköpostiosoitteet on syytä poistaa, koska heidän roolinsa tai elämäntilanteensa on yksinkertaisesti muuttunut, he eivät ole enää aktiivisia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita tai oma asemani on jossakin yhteistyökuviossa olennaisesti muuttunut, jne. …

Aika aikaansa, ilmeisesti tasapuolisuuden nimissä minunkin nimeni, puhelinnumeroni, sähköpostiosoitteeni pyyhkiytyy monista kalentereista vuositasolla! Puntit ovat siltä osin todennäköisesti aika lailla tasan.

On hieno tunne saadessaan aloittaa uusi vuosi lähes puhtaalta pöydältä!

Uudessa käyttöön otettavassa kalenterissa on vain muutama vanha nimi, vain muutama vanha osoite, vain muutama vanha puhelinnumero, vain muutama vanha sähköpostiosoite, mutta onneksi ainakin toistaiseksi myös muutama uusi, uunituore nimi.

Ne nimet, jotka siellä vuodesta toiseen sitkeästi säilyvät, ovat tärkeitä! Niitä on vaalittava ja niihin on syytä olla yhteydessä aina silloin tällöin. Ne nimet ovat ilmeisesti niitä edesmenneen näyttelijä Tarmo Mannin mainitsemia! Hän totesi jossakin haastattelussa aikanaan, että ihmisellä ei tarvitse olla kuin kaksi ystävää, todellista ystävää, muut; tutut, tutuntutut ja tutuntutuntutut ovat jo kukaties aivan liikaa...

Itselläni on – oman arvioni mukaan – ainakin tällä hetkellä hiukan pitempi nimilista, toivottavasti se säilyy jatkossakin.

Kukaties tämän uuden harrastukseni - blogikirjoittamisen - myötä muutamia aktiivinimiä putkahtaa aikanaan esiin.