Olen viime vuosikymmenien aikana kirjoittanut useaan kertaan Suomi-nimisestä hyvinvointivaltiosta ja leipäjonoista. Tälläkin blogisivullani asiaa olen sivunnut muutaman kerran.
Miksi?
Siksi, että on murheellista ettei yhteiskunnallamme ole osalle kansalaisista muuta tarjottavaa kuin vuodesta toiseen pitenevät leipäjonot. Oikeastaan niitäkään yhteiskunta ei tarjoa vaan kymmenet erilaiset vapaaehtoistahot ja sadat/tuhannet auttavat käsiparit.
He tekevät tärkeää työtä.
Leipäjonot korreloivat työttömyyttä. Kaikki kulminoituu loppujen lopuksi työttömyyteen. Jos työttömyyttä kykenisimme vähentämään, sillä olisi dramaattinen vaikutus myös em. tyyppiseen kansakuntavitsaukseen - leipäjonoihin...
En kerta kaikkiaan voi olla kirjoittamatta leipäjonoon, yleisesti ottaen ruokajakeluun ja siihen liittyvään väärinkäytökseen.
Vuosia sitten satuin ajelemaan erään ruokajakelupisteen ohi, jolloin omin silmin näin kannettavan EU-ruokakasseja uudenkarhean mersun takakonttiin. Siinä ei edes kaikki, vaan kyseinen auto oli ulkomaankilvillä varustettu.
Siihen maailman aikaan asia oli monissa eri paikallislehtien kirjoituksissa esillä yleisönosasto- ja tekstiviestipalstoilla.
Väitettiin, että jotkut tahot käyttävät härskisti ihmisten hädänalaista tilannetta hyväksi > hamstraavat ruokakasseja ja myyvät niitä eteenpäin. Itse yritin olla uskomatta moiseen, mutta mene ja tiedä...
Varmaan kontrolli nykyään on riittävän tiukka leipäjonojakelussa ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:
20 000 ihmistä seisoo Suomen leipäjonoissa joka vuosi
MARKUS JOKELA / HS
Leipäjonossa seisoo joka viikko noin 20 000 ihmistä.
Tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto, joka keräsi tietoja lähes 3 500 ruuan jakajalta. Tutkimuksen rahoitti Kunnalliselämän kehittämissäätiö Kaks.
Ruokaa käyvät hakemassa etenkin eläkeläiset, työttömät ja lomautetut. Suurin osa heistä saa jotakin sosiaaliturvaksi laskettavaa etuutta, mutta rahaa ei riitä ruokaan esimerkiksi korkean vuokran takia.
Joka viidennen tulot kuluvat pakollisiin menoihin niin, ettei kuukaudessa jää yhtään rahaa, jolla ostaa ruokaa. Joka neljännelle ruoka-apua hakevalle jää menojen jälkeen ruokaan käytettäväksi alle sata euroa kuussa.
Jonoissa näkyy myös työssä käyviä, joiden talous on niin tiukalla, ettei ruokaa jää rahaa.
"Päättäjien pitää järjestää kuntien palvelut niin, että ruoka-avussa käyviä autettaisiin pois ruoka-avun varasta", sanoo tutkimusta tehnyt jatko-opiskelija Maria Ohisalo.
"Ruokakassi auttaa nälkään mutta ei köyhyyteen."
Yksi syy köyhyyden lisääntymiseen on se, että työttömyyden lisääntyessä sosiaaliturvan varassa elävien joukko on kasvanut.
Tukien taso ei ole juuri noussut, ja siksi esimerkiksi elämiseen tarkoitettua toimeentulotukea menee vuokran maksuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti