Meri-Lapissa saimme kuntajakoselvittäjien esityksen perjantaina 12.12.2014 Kemin kultuurikeskuksessa.
Olen kirjoittanut asiasta tähän saakkaa viisi kommenttitekstiä aikajärjestyksessä:
Hyvä! Juuri näin...
Ei mopolla mahottomia...
Rimpuilua vallankahvassa...
Uuden Kemin valtuustojossittelua...
Luettuani tänään sunnuntaina 14.12.2014 Pohjolan Sanomista Martti Vuolukan asiallisenansiokkaan artikkelin otsikolla Keminmaa halutaan yhä pitää itsenäisenä kävi mielessä, no se oli sitten siinä...
Simolaistenkin pohdintoja oli tutkailtu, nekään eivät niin kovin myönteisiä tuntuneet olevan.
Lisäksi Lounais-Lappi-lehdessä oli haaparantalaisesta kunnallisneuvoksettaresta Gunnel Sinusta laaja artikkeli, jossa hän antaa taustatukea ajatukselle, että Meri-Lapin kuntien tulisi jatkaa itsenäisinä.
Totta kai koska se tukee Haaparannan tämänhetkistä rajanpinnan dynaamista menoa ja mahtipontisuutta...
Toivottavasti kuntajakoselvitystä tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
Ymmärrän, että keminmaalaisten ja simolaisten kuntapäättäjien tunteet ovat tällä hetkellä pinnassa. On esitetty lähinnä kaksi perustelua kuntaliitoksen hylkäämiselle.
Perusteluina kuntaliitoksen hylkäämiselle on mainittu, että palvelut syrjäkyliltä poistuvat.
Mitä ihmeen palveluja siellä syrjäkylillä loppujen lopuksi on tällä hekelläkään, lähes kaikki palvelut on haettu jo vuosikymmeniä kuntakeskuksista. Kuntakeskukset säilyvät...
Perusteluina kuntaliitoksen hylkäämiselle on mainittu, että ei haluta joutua "Kemin velkojen maksumiehiksi".
Kemin kuntatalous on kohtalaisen hyvässä kunnossa, toki velkaa on enemmän kuin naapureilla mutta niin on myös omaisuusmassaa, joka näytetään tunnekuohuvertailuissa unohdettavan.
Toivottavasti keminmaalaiset ja simolaiset kuntapäättäjät hahmottavat kuntansa tilannetta viiden-kymmenen vuoden päähän itsenäisenä kuntana ennen kuin painavat kuntaliitokselle ei-nappia.
_______________________________________________________________________
Viimeksi Säkkisen paperin jälkimainingeissa Kemi olisi tullut vastaan jopa nimessä, olisi hyväksynyt, että suurkunnan nimi olisi ollut Tornio. Nyt ei onneksi tarvitse mokomasta tapella.
Eräs keskustalainen kuntapäättäjä Keminmaassa - jonka nimeä en edes nyt omassa, lievässä tunnekuohussani muista - tuntuu pähkäilevän kuntakeskuksen paikkaa.
Tuntuu lisäksi siltä, että alkaa olla alku- ja samalla jälkilypsyn paikka. Kemin kaupungintalo kun on menossa remonttiin, artikkelissa todetaan. Kemin kunnantalokaan ei varmaan ikuinen ole, mikäli vähääkään rakennusasioita ymmärrän. Toivon, että nyt ei puututa lillukanvarsiin!
Olen 110%:sti varma, että nyky-Kemi - kävipä tässä miten tahansa - parhaiten loppujen lopuksi selviää lähitulevaisuudessa.
Toivon vilpittömästi, että järki voittaa ensi kevään päätöksissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti