Työtä, työtä ja työtä ! Tätä on toitotettu kaikista tuuteista Suomessa jo vuosien ajan ja mitkä ovat olleet tulokset?
Saamme lukea päivittäin tuttuja otsikoita: Tehtaitten alasajoja, tuotannon siirtämistä ns. halvan työvoiman, osittain varmaan lapsityövoiman maihin, yt-neuvotteluja, jne. ...
Alla olevassa artikkelissa on kiistatta hyviä elementtejä. Jotenkin nekin tuntuvat niin tutuilta. Selkeästi aivan uusia elementtejä pitäisi löytää jatkossa.
Olen kauan sitten kirjoittanut artikkelin, jossa pohdiskelin tyyliin: Kuka uskaltaa painaa jarrua? Ajatus pääpiirteissään oli sellainen, että pysäytetään Suomi ja laitetaan tämän hetkiset, keskeneräiset asiat jotakuinkin kuntoon ennen kuin syöksymme uusiin haasteisiin, osittain kohelluksiin.
Pysäyttämiseen liittyy myös se, että hintataso myös palkkataso jäädytetään, betonoidaan tämänhetkiseen.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä:
SAK: Suomi pelastuu vain työtä tekemällä
Työllisyyttä tulee parantaa pienituloisten verotusta keventämällä, vaatii SAK hyvinvointi-Suomen pelastusohjelmassaan.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkisti torstaina ohjelmansa hyvinvointi-Suomen pelastamiseksi. ”Hyvää (t)yötä Suomi” -keskusteluasiakirjan keskeinen sisältö on, että Suomeen tarvitaan enemmän työtä.
Talouskriisin aikana Suomi on menettänyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Työllisyysaste on juuttunut muiden Pohjoismaiden alapuolelle. Työttömyys on SAK:n mukaan suurin syy eriarvoistumiseen ja valtion velkaantumiseen. Siihen on vain yksi pelastuskeino: ”Enemmän työtä”.
SAK:n mielestä seuraavan hallituksen tulee asettaa realistinen ja kunnianhimoinen työllisyystavoite. Keskitetystä tulopolitiikasta kannattaa pitää kiinni. Se on oleellinen keino kilpailukyvyn parantamisessa ja ostovoiman turvaamisessa.
Työllisyyttä SAK parantaisi muun muassa tuloloukkuja purkamalla. Tuloloukuista päästäisiin eroon pienipalkkaisten verotusta keventämällä. Lisäksi lapsiperheiden ja yksinhuoltajien pitäisi saada työtulovähennykseen lapsikorotus. Päivähoitomaksuja tulisi alentaa.
Tuottavuutta SAK nostaisi parantamalla koulutusta ja vaatimalla, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla työikäisillä aikuisilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Yritysverotusta SAK kehittäisi listaamattomien ja listattujen yhtiöiden verotusta yhtenäistämällä. Perintöverotuksessa yritysvarallisuuden huojennukset pitäisi ottaa kriittiseen tarkasteluun.
Kiinteistöveroa voitaisiin SAK:n mielestä nostaa ja laajentaa koskemaan myös maa- ja metsätalousmaita.
Arvonlisäverotusta ei saisi korottaa ainakaan välittömästi, mutta pitkällä aikavälillä verokantoja tulisi yhtenäistää.
Asuntopolitiikalla on SAK:n mukaan suora yhteys työllisyyteen. Järjestön mukaan omistusasumisen suosiminen verotuksessa vähentää työvoiman liikkuvuutta ja aiheuttaa työttömyyttä. Verotuet myös nostavat asuntojen hintoja ja lisäävät velkaantumista. Siksi verotuksessa tulisi edetä kohti asumismuotojen yhdenveroisuutta ja tukia suunnattava enemmän suoraan asukkaalle.
”Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut tulee voida vähentää todellisten matkakulujen suuruisena ansiotuloista maksettavista veroista”, SAK vaatii.
SAK:n mielestä henkilöstöllä tulisi olla myös ”tapauskohtaisesti” edustus valtionyhtiöiden hallituksessa tai johtoryhmässä. Mallia pitäisi ottaa Ruotsista, jossa henkilöstön edustajat ovat usein hallituksissa asiantuntijajäseninä.
Myös EU pitäisi saada edistämään työllisyyttä. Se tapahtuisi muun muassa Euroopan keskuspankin mandaattia muuttamalla niin, että myös työllisyydestä ja talouskasvusta tehtäisiin EKP:n tavoite. Suhdanteita voitaisiin tasata jättämällä Euroopan investointipankin tukemat investoinnit huomiotta alijäämiä tarkasteltaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti