tiistai 9. joulukuuta 2014

Tupakanpolton lopettaminen...

Kerroin työssä ollessani oppilailleni hyvin avoimesti kuka minä olen ja mitä minä ajattelen. 

Ottaessani elokuussa syyslukukauden alussa vastaan uuden oppilasryhmän kerroin myös henkilökohtaisen ratkaisuni liittyen tupakanpolttoon.

Kerroin heille kolme kolme (3) syytä, miksi minä lopetin tupakanpolton, piiputtelun heinäkuussa vuonna 1976.

Olimme työn perässä ajanjakson 1973-1981 Imatralla ja Lappeenrannassa. Kesät vietimme pääsääntöisesti Kemissä vanhassa kotitalossamme.

Kesällä 1976 oli Olympialaiset Kanadan Montrealissa. Katselin niitä aamuyöstä Ruotsin television kautta rakennuksemme pohjoispäädyssä sankan piipunsavun keskellä juoden pannullisen mustaa kahvia yön aikana. Onneksi talon päädyssä oli pieni ikkuna tuuletusta varten...

Perheeni nukkui eteläpäädyssä rakenusta onnellisen tietämättöminä olympiakisoista.

Miksi minä lopetin tupakanpolton heinäkuussa 1976?

Lähinnä siihen vaikutti kolme (3) syytä:

+ Vanhempi pojistamme, Tommi kyseli minulta:" Miksi sinä isi poltat tupakkaa, kun aina sanot, että se on vaarallista?" Itsekin aloin vakavasti pohdiskella, tosiaan miksi...
+ Anselmi-enoni, joka oli kova tupakka- ja ryyppymies, makasi "pienenä myttynä" Muurolan sairaalassa. Häneen oli pumpattu ymmärtääkseni kaikki mahdolliset solumyrkyt ja säteilytetty ties kuinka paljon - tuloksetta. Yksi kuolemaan johtaneista syistä oli keuhkosyöpä.
Itselleni tuli vahva tunne, jos vaan suinkin voin itse vaikuttaa, niin em. tyyppistä kohtaloa itselleni en kerta kaikkiaan halua... 
+ Minulle tuli lisäksi kunnon kesäflunssa.

Istuskellessani eräänä aamuna vanhan kotitaloni portailla heinäkuussa 1976 päätin, että nyt se on loppu.
Lopetin tupakanpolton, piiputtelun. Sen jälkeen ei ole tullut mieleen, että aloittaisin mokoman uudestaan...

Toivottavasti joku tämän artikkelin lukijoista päättää vihdoinkin lopettaa tupakanpolton. Tupakkalakkoa ei kannata tehdä, vaan lopettaa kokonaan.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti