Ihalainen: Sopimista pitää vartioida
”Tätä venettä ei kannata kenenkään keikuttaa”, työministeri sanoo. ”Nyt tarvitaan lisää keskitettyjä palkkaratkaisuja.”
Työministeri Lauri Ihalaiseen (sd.) on osunut.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi viime viikolla Snellman-säätiön puheessaan, että konsensus uhkaa halvaannuttaa Suomen. Hänestä etujärjestöajattelu sementoi Suomen rapistuvat rakenteet.
Stubb vaati, että seuraavan hallituksen on oltava valmis päättämään asioista silloinkin, kun istuminen samassa pöydässä palkansaajakeskusjärjestöjen ja ja työnantajien EK:n kanssa ei tuota tulosta.
Ihalainen ei voisi olla Stubbin kanssa enempää eri mieltä. Hän puolustaa sopimista järkähtämättömästi.
Ihalaisen mielestä vaalien läheisyydestä huolimatta pitäisi miettiä, mihin iskuja kohdistaa.
Hänestä Suomi ei selviä vaikeasta tilanteesta ilman sopua ja kolmikantaa, hallituksen ja työmarkkinoiden yhteispeliä. Finanssi- ja budjettipolitiikka on tulevallakin hallituskaudella sovitettava yhteen työmarkkinapolitiikan kanssa. Palkkamaltti on avainasemassa.
Työmarkkinajärjestöille ei hänestä saisi välittää tunnetta, ettei niiden työllä ole arvoa.
Ministeri muistuttaa , että tällä vaalikaudella järjestöt ovat saaneet aikaan kattavia maltillisia työmarkkinaratkaisuja, työurasopimuksen ja ison eläkeuudistuksen.
Seuraavista palkankorotuksista niiden pitäisi sopia ensi kesäkuussa. Ihalainen sanoo, että silloin tarvitaan keskitetty maltillinen ratkaisu. Ja päälle vielä toinen pitkä kattava työmarkkinaratkaisu.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:ta johtanut Ihalainen ei kiellä, etteikö tausta kuuluisi ajattelussa.
– Jos olen vanhan liiton miehiä, sitten olen, mutta ajattelen oikeasti, että tätä venettä ei kannata kenenkään keikuttaa.
Ihalaisen ajattelusta vaihtoehto, että hallitus valmistelisi yksin työlainsäädäntöön liittyviä esityksiä, puuttuu kokonaan.
Hallituksen piti siivota nollasopimukset, saada osa-aikaisille lisää työtunteja ja alipalkkaus korjattua. EK ei ole halunnut päästää irti tärkeinä pitämistään sopimuksista. Ihalainen on tyytynyt siihen, eikä ole vienyt asiaa eteenpäin.
– Pitäisikö tässä nyt muuttaa kanta, hän kysyy.
Periaatteellisuudesta on tullut Ihalaisellekin kolhuja. Hän ehdotti, että työntekijöiden koeaikaa olisi määräajaksi pidennetty kuuteen kuukauteen, kuten pienet ja keskisuuret yritykset ovat toivoneet. SAK tyrmäsi.
Ihalainen myöntää pettyneensä, mutta se ei muuta mitään.
– En vie hallitukseen työlainsäädäntöön liittyvää esitystä, jos siitä ei ole yhteisymmärrystä. En ole ikinä tehnyt sitä.
– Jos tätä konseptia muutetaan, sen saa tehdä joku muu kuin minä, Ihalainen sanoo.
Ihalainen uskoo, että vaikka päätökset kolmikannassa syntyisivät verkkaisesti, lopputulokset ovat uskottavia ja työpaikkojen arjessakin toimivia.
Entä pitäisikö vaikeina aikoina työntekijöiden eduista voida tinkiä, jos se toisi lisää työpaikkoja? Tätä mietitään, kun ennusteiden mukaan talouskasvu tulee vielä vuosia hiipimällä.
– Yleissitovuuden purkaminen, työttömyysturvan heikentäminen, lomarahojen poisto. Samat teemat joka kriisin keskellä, Ihalainen puuskahtaa.
Hänestä kriisi ei ratkea näitä sormeilemalla, vaan vienti ja investoinnit Suomeen on taas saatava vauhtiin.
_______________
Seuraava hallitus joutuu tarkkaan miettimään, millaisia työllisyystavoitteita se uskaltaa kirjata ohjelmaansa.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tekisi hallitusohjelmasta suuntaviivoja antavan strategiapaperin. Työllisyydelle hän ei asettaisi tavoitelukuja lainkaan.
Ihalainen huomauttaa, että Suomen työllisyysaste on seitsemänneksi paras EU:ssa.
– Tavoite voisi olla, että parannamme sijoitusta EU:ssa. Tai ettei ero Ruotsiin ainakaan kasvaisi nykyisestä, hän sanoo.
Ihalainen panisi työvoimapolitiikkaan merkittävästi lisää paukkuja. Nyt erilaisten toimenpiteiden piiriin saadaan 30 prosenttia työttömistä. Erityisesti hän laittaisi rahaa siihen, että vaikeimmin työllistyvien pääsyä työmarkkinoille helpotettaisiin.
Akava esitti joulukuun alussa, että pitkäaikaistyötön pitäisi voida palkata töihin perustelematta työn määräaikaisuutta. Esitys ammuttiin alas. Ihalaisen mielestä määräaikaisuudelle pitää olla jatkossakin perusteet, mutta Akavan esityksen mahdollisuudet hän perkaisi.
Hyvää tarkoittaviin ideoihin pitäisi hänestä suhtautua asiallisesti ja ennakkoluulottomasti.
Lauri Ihalainen näkee useita mahdollisuuksia osa-aikatyön käytön kehittämisessä – kunhan pelisäännöt ovat reilut. Työntekijöistä osa-aikaisia on nyt 15,2 prosenttia.
– Esimerkiksi teollisuudessa meillä ei ole lainkaan osa-aikatyömarkkinoita.
Tärkeintä olisi Ihalaisen mielestä lisätä peruskoulupohjalla töissä olevien mahdollisuuksia parantaa ammattipätevyyttään.
Hän korostaa, että vain koulutuksella ja osaamisella ihmiset selviävät työstä uuteen työhön, eivätkä jää työttömyyteen.
Kirsi Hölttä
Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti