Putin Krimistä uudenvuodenpuheessaan: Jää Venäjän historiaan
Venäjän presidentin mukaan rakkaus kotimaata kohtaan on yksi voimakkaimmista ja ylentävimmistä tunteista. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Krimin asukkaiden "paluu kotiin" jää Venäjän historiaan tärkeänä aikakautena.
– Rakkaus kotimaata kohtaan on yksi voimakkaimmista ja mieltä ylentävimmistä tunteista, hän sanoi televisoidussa uudenvuodenpuheessaan keskiviikkona.
Putinin mukaan tämä näkyi Krimin ja Sevastopolin asukkaiden veljellisessä tukemisessa, kun "he päättivät palata kotiin".
– Tämä tapahtuma pysyy erittäin tärkeänä aikakautena kotimaisessa historiassa.
Putinin puhe lähetettiin Venäjän kaukoidässä tunteja ennen Moskovaa.
Yle Uutiset maailmalla 2014: Ukraina, MH17, Gaza, Syyria ja Ruotsin sukellusvenejahti
Uutisvuotta 2014 hallitsivat lukuisat pitkittyneet ja samalla raaistuneet kriisit ja sodat. Yle Uutisten kirjeenvaihtajat ja toimittajat raportoivat paikan päältä muun muassa Syyrian sisällissodasta, Ukrainan kärjistyneestä kriisistä sekä Gazasta, jossa toimittajamme selvisi täpärästi Israelin ilmaiskusta. Ukrainan kriisin ja Krimin valtauksen myötä kiristyneen kansainvälispoliittisen tilanteen laineet löivät Itämerelle asti; loppusyksyllä Yle Uutiset seurasi ruotsalaisten sukellusvenejahtia Tukholman saaristossa.
Ukraina
Ukrainan kriisi kärjistyi helmikuun lopussa, kun Kiovan keskustassa Itsenäisyydenaukiolla, Maidanilla, kuukausia mieltään osoittaneita ihmisiä alettiin ampua. Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Marja Manninen oli paikalla, kun kymmeniä ihmisiä kuoli ja Mannisen majapaikkana olevan hotellin ala-aulasta kehkeytyi ruumishuone ja sairaala.
02:08
Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Marja Manninen oli paikalla Maidanin aukiolla helmikuussa.Video: Yle
Malesialaiskoneen pudottaminen Itä-Ukrainassa
Ukrainan kriisi revähti laajaan kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään heinäkuussa, kun Malaysia Airlinesin matkustajalentokone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa Venäjä-mielisten kapinallisten alueella. MH17-lento oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Tragediassa kuoli lähes 300 ihmistä. Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Marja Manninen raportoi turmapaikalta ensimmäisten ulkomaalaisten tiedotusvälineiden joukossa.
00:55
Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Marja Manninen heinäkuussa malesialaiskoneen turmapaikalla Ukrainassa.Video: Yle
Syyria
Syyrian sisällissota jatkui verisenä ja eikä loppua vuonna 2011 alkaneelle konfliktille näy. YK arvioi, että noin 200 000 ihmistä on kuollut ja noin kymmenen miljoonaa ihmistä joutunut pakenemaan sodan tieltä kodeistaan tehden siitä yhden aikamme pahimmista pakolaiskriiseistä. Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen teki vuoden aikana useita juttumatkoja Syyriaan ja raportoi marraskuussa Homsin kaupungista, joka on tuhoutunut sodassa täysin.
01:10
Yle Uutisten toimittaja Tom Kankkonen Homsin kaupungissa Syyriassa.Video: Yle
Gazan kriisi
Heinäkuun alussa Israel aloitti sotilasoperaation palestiinalaisten hallitsemalla Gazan kaistalla vastauksena palestiinalaistaistelijoiden rakettituleen. Vuosikausiin verisimmissä operaatiossa kuoli Gazassa yli 2100 ihmistä, heistä enemmistö palestiinalaissiviilejä. Israelilaisia sotilaita kaatui 67. Israelissa siviilejä kuoli kuusi. Seitsemän viikkoa kestäneen operaation aikana Israel teki Gazaan yli 5 200 ilmaiskua. Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen pakeni täpärästi Gazan keskustaan ammutun raketin alta.
00:40
Ylen toimittaja Antti Kuronen osui perjantaina Gazan kaupungissa lähelle raketti-iskua. Video: Antti Kuronen / Yle
Ruotsin sukellusvenejahti
Itämeren alue ehti vaipua sotilaallisen aktiviteetin osalta viime vuosina vähän unholaan, koska sotilaallista aktiviteettia ei juuri ollut. Kuluneena vuonna sotilaallinen toiminta Itämerellä lisääntyi. Lokakuussa ruotsalaisviranomaiset etsivät mahdollista ulkovaltojen sukellusvenettä Tukholman saaristossa. Etsintöjä seurasi myös Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Jyrki Hara.
Muutama päivä sitten tapasin kaksi henkilöä, vanhoja tuttujani, joiden kanssa olen ollut takavuosikymmeninä paljonkin tekemisissä. Vaihdoimme muutaman sanan lopuksi Uutta Vuotta toivottaen. Kävin Länsi-Pohjan Keskussairaalassa vierailukäynnillä. Ensimmäinen tapaamistani henkilöistä liikkui sairaalan käytävällä rullatuolissa. Syöpään liittyvät hoidot olivat lyöneet armottomasti leimansa hänen takavuosien/vuosikymmenien urheilulliseen olemukseensa. Hänen olemuksensa oli varsin elämänmyönteinen vallitsevasta nykytilanteestaan huolimatta. Toisen tapaamistani henkilöistä kohtasin Kauppakadun R-Kioskin edessä viedessäni ylioptimistisena Veikauksen pelejä vetämään - ainakin vielä tämän kerran. Kuulumisia vaihtaessamme tuttavani kertoi, että hänellä oli todettu Altzheimer-tauti. "Milloin se on todettu?" kysäisin häneltä. "Jo viisi vuota sitten. Olen itse sinut taudin kanssa. Minulla on lääkitys ja tietyt rutiinit, joita noudatan. Onneksi olen kohtalaisen hyvässä fyysisessä kunnossa. Kyllä tässä parjätään." hän totesi yksiselitteisen reippaasti. Mikäli oikein ymmärsin, hän hiukan harmitteli, että häntä hiukan ylihuolehditaan, "paapotaan" lähiomaisten taholta. Siihen ei hänen mielestään ollut tarvetta... Luettuani 30.12.2014 Pohjolan Sanomissa olleen Kristiina Gerkman-Kemppaisen kolumnin Kohti kiitollisuutta kävi mielessä - taas kerran - että joka päivä saa olla kiitollinen monista pienistä, hyvistä asioista. Kyllähän tuo terveys on priorisoitava ehdottomasti paalupaikalle. Sen jälkeen tulevat kaikki muut, jos ovat tullakseen.
Tänään on vuoden 2014 viimeinen päivä. Illalla klo 21 alkaen on perinteinen Kemin kaupungin järjestämä ilotulitus Hahtisaaressa Pohjolan Sanomien toimitalon edustalla. Mahdollisesti Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen pitää lyhyen tervehdyspuheen viran puolesta... Aloitin oman blogisivun pitämisen ja siihen kirjoittamisen 1. päivänä heinäkuuta 2014 eli kuusi kuukautta sitten. Olen kirjoittanut tähän mennessä kaiken kaikkiaan 500 viestiä, blogikirjoitusta. Niitä on käyty lukemassa/katselemassa tähän saakka yhteensä 5306 kertaa. Viestejä, tekstejä on luonnollisesti käyty lukemassa moninkertaisesti, sillä arvelen kävijän lukaisevan useamman tekstin kertakäynnillä... En edelleenkään osaa lainkaan arvioida, kuinka paljon yleensä blogisivuja käydään lukemassa, todennäköisesti lukijamäärät vaihtelevat erittäin paljon. Edellä mainitsemani lukijamäärä tyydyttää minua, koska se toistaiseksi on ollut edelleen nousussa ja olen ymmärtääkseni saanut uusia lukijoita.
Minulle on syntynyt vahva tunne, että blogisivujani, viestejäni käyvät yksityishenkilöiden lisäksi haistelemassa erilaiset palvelimet, hakukoneet aktiivisesti - "tehtäväksi saaneena" - niin lännessä kuin viime aikoina myös idässä... Haluan edelleen uskoa, että blogisivuni vielä löydetään vielä nykyistä paremmin ja jatkossa ns. viidakkorumpu toimii tehokkaasti. Mahdollisesti ensi vuoden puolella hiukan niiden ilmettä muokkaan. Tähän saakka olen mennyt siitä, mistä aita on matalin = mahdollisimma vähällä vaivalla... Itse olen Suomessa informoinut arviolta noin 350-400 henkilöä sivuistani. Heistä tuskin enempää kuin neljännes-kolmannes on toistaiseksi käynyt lukemassa tekstejäni. Arvelen, että Meri-Lapin alueellakaan ei ole kovinkaan monta henkilöä, jotka seuraavat aktiivisesti = säännöllisesti blogisivujani. Keskustellessani erilaisten henkilöiden, pääasiassa paikkakuntalaisten kanssa otan lähes aina blogisivuasian esille uusia lukijoita saadakseni.
Blogisivuni on nykyään Kemiläiset bloggaajat-nimikkeen alla. Reitti tätä kautta on seuraava:www.kemi.fi>Sivut > Sosiaalinen media > Kemiläiset bloggaajat > Aki Pyykkö
Tekstejäni on kommentoitu toistaiseksi erittäin vähän, käytännössä ei juuri lainkaan, vaikka lukijan/kommentoijan ei tarvitse olla rekisteröitynyt blogikirjoittaja. Toki olen aikaisemminkin havainnut, että kommentoida julkisesti jotain asiaa, on työn ja tuskan takana monille meistä. Kynnys on erittäin korkealla. Miten sitä voidaan madaltaa? Henkilökohtaisesti suurin yllätys on edelleen kävijäjakauma, Suomessa ja Yhdysvalloissa on käyty katselemassa sivuja lähes yhtä paljon. Suomalaisten osuus on nousussa, Suomi on mennyt johtoon - hyvä niin. Toivottavasti heistä suurin osa on Meri-Lapissa asuvia lukijoita ja nimenomaan kemiläisiä lukijoita... Kohde Sivun katselut
Suomi 2133 Yhdysvallat 2125
Puola 333
Saksa 264
Ranska 183
Venäjä 69 Ruotsi 20
Yhdistynyt kuningaskunta 14
Ukraina 11
Malesia 3
Burundi 2
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Totean, että näitä välitilinpäätöksiä ensi vuoden puolella harvennan, niihin ei välttämättä enää ole akuuttia tarvetta...
Toimin taas kerran Konsta Pylkkäsen välikätenä, sillä monikaan blogotekstini lukijoista ei lue todennäköisesti Pohjolan Sanomia ja siltä osin mm. Paavo Väyrysen näkemys jäisi lukematta...
Nettilainaus Pohjolan Sanomista:
Päivitetty 29.12.2014 21:10, julkaistu 29.12.2014 21:09
Väyrysen vastine: Tosiasiat on tunnustettava, virheet on myönnettävä
Kuva: Anssi Jokiranta
Paavo Väyrynen
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vastaa Lännen median Lauri Nurmen 27.12. julkaistuun kolumniin. Hän sanoo, että kolumnissa esitetään käsittämätön tulkinta siitä, mitä hän tarkoitti radiohaastattelussa sanomalla, että sekä Venäjän että EU:n tulisi myöntää virheensä Ukrainan kriisin yhteydessä.
Tänä vuonna puhjennut Ukrainan kriisi syntyi vahingossa useiden virhearvioiden seurauksena. Kriisi on ensi sijassa Ukrainan sisäinen, mutta ulkovallat ovat sitä omalla toiminnallaan kärjistäneet. Sekä länsimaat että Venäjä aliarvioivat Ukrainan sisäiset vastakohtaisuudet.
Ukraina on äärimmäisen kahtiajakautunut maa. Sen länsiosat ovat kuuluneet aikaisemmin Itävalta-Unkariin ja Puolaan, ja siellä on suuri puolalais- ja unkarilaisvähemmistö. Maan länsiosissa käytiin vielä 1950-luvun alussa sissisotaa neuvostoarmeijaa vastaan. Siellä venäläisiä suorastaan vihataan. Krimin niemimaa ja Itä-Ukraina ovat puolestaan kuuluneet satojen vuosien ajan Venäjään, ja siellä venäläiset ovat enemmistönä.
Euroopan unionissa tehtiin virhe, kun Venäjä jätettiin kokonaan vuonna 2008 käynnistetyn Itäisen kumppanuuden ohjelman ulkopuolelle. Kiista kumppanuusohjelmaan liittyneestä EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta johti sisällissotaan ja kansainväliseen kriisiin.
EU antoi tukensa assosiaatiosopimusta kannattaneille Maidanin aukion mielenosoittajille. Tilanne kuitenkin ryöstäytyi käsistä, kun mielenosoittajat helmikuun lopulla torjuivat johtavien EU-maiden välityksellä presidentti Viktor Janukovitshin ja oppositiopuolueiden välille aikaansaadun sopimuksen ja syrjäyttivät perustuslain vastaisesti presidentin virastaan. Uusi hallinto nimitti tilannetta vallankumoukseksi.
Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta valtaamalla Krimin niemimaan. Jos Krim olisi vain julistautunut itsenäiseksi, länsimaiden reaktio olisi ollut lievä. Olivathan länsimaat itse rikkoneet kansainvälistä oikeutta Kosovon itsenäistymisen yhteydessä, mitä kaikki EU-maatkaan eivät hyväksyneet. Krimin liittäminen Venäjään sai osakseen jyrkän tuomion.
Venäjä on rikkonut räikeästi kansainvälistä oikeutta myös Itä-Ukrainassa. Siellä kysymys oli aluksi sisällissodasta, johon osallistuneet separatistijoukot saivat tukea Venäjältä. Jossakin vaiheessa maassa oli ilmeisesti myös Venäjän armeija yksiköitä. Tällä hetkellä tilanne on sekava.
Länsimaat asettivat ensimmäiset suhteellisen lievät Venäjä-pakotteensa Krimin valtauksen vuoksi. Myöskään Itä-Ukrainan tapahtumien perusteella asetetut pakotteet eivät olleet aluksi kovin ankaria. Käännekohdaksi muodostui malesialaisen matkustajakoneen tuhoutuminen. Syyllisiä ei varmuudella tiedetä, mutta länsimaisissakin selvityksissä on tultu siihen tulokseen, että ilmeisesti sen ampuivat alas separatistit Ukrainan armeijan varastoista hankkimallaan ohjuksella.
Diplomaattipiireissä on arvioitu, että koviin pakotteisiin ei ehkä olisi päädytty, jos Venäjä olisi heti tuominnut malesialaiskoneen pudottamisen, vaatinut syyllisten saattamista vastuuseen ja auttanut pelastusmiehistöjen pääsemisessä tuhoalueelle. Tästä virheestä Venäjä sai maksaa kovan hinnan. Pakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista kärsimme kaikki.
Ukraina on kokenut suunnattomia kärsimyksiä sen vuoksi, että sille ei annettu mahdollisuutta ylläpitää hyviä suhteita ja harjoittaa läheistä yhteistyötä sekä EU:n ja muiden länsimaiden että Venäjän kanssa. Jos kriisi jatkuu ja jopa syvenee, menettäjien joukossa ovat ukrainalaisten lisäksi myös kaikki muut osapuolet.
Syyttelyn sijaan on ryhdyttävä yhdessä hakemaan kriisiin poliittista ratkaisua. Sen edellytyksenä on, että osapuolet tunnustavat tosiasiat ja myöntävät myös omat virheensä.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus on provokaatio, joka on tehty "Nato-häntä kainalossa".
"Pidän tätä Salonius-Pasternakin kirjoitusta varsin tarkoituksellisena provokaationa, jonka vuoksi ei kannata provosoitua", Tuomioja kommentoi Helsingin Sanomille sähköpostitse.
Puolustussuunitelmat eivät kuitenkaan Tuomiojan mielestä kuulu julkisuuteen.
"Kaikki sotilasesikunnat tekevät kaikenlaisia varautumissunnitelmia myös hyvin epätodennäköisiäkin tilanteita ja uhkia varten", Tuomioja kirjoittaa.
"Enkä usko Suomen puolutusvoimien olevan tässä yhtään muita heikommin eväin liikkellä. Niitä ei kuitenkaan julkisesti käsitellä siksi, että puolutussuunnittelussa on aina paljon salassa pidettävää asiaa ja siksi, että ei ole myöskään syytä rakentaa valmiita viholliskuvia mihinkään suuntaan", Tuomioja kirjoittaa.
"Tämän uskoisin myös ulkopoliittisen instituutin tutkijan ymmärtävän, mutta hänen ei tarvitse siitä piitata jos hänellä on ihan omat poliittiset tarkoitusperänsä ja tavoitteensa."
Valmiussuunnittelussa varaudutaan kenties jopa Salonius-Pasternakin kuvaileman kaltaiseen tilanteeseen, Tuomioja arvioi.
Hänen mukaansa esimerkiksi sotilasliitto Natolla voi olla vastaavanlaisia vaikkapa Ahvenanmaahan liittyviä painostus- ja hyväksikäyttötarpeita. Tutkijan motiiveista ulkoministeri toteaa:
"Totta kai siinä on tarkoitushakuisuus mukana, eli niin sanotusti Nato-häntä kainalossa."
Tuomioja on ottanut kantaa Ulkopoliittisen insituutin tutkijoiden näkemyksiin aiemminkin. HS:n haastattelussa heinäkuussa ulkoministeri totesi Ulkopoliittisen instituutin nimeten, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen tutkimus ei palvele päätöksentekoa.
"Me saamme enemmän mielipiteitä kuin analyysia", Tuomioja sanoi HS:lle.
Ulkopoliittinen instituutti perustettiin vuonna 2006 eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa. Instituutin perusrahoituksesta vastaa eduskunta. Sivuillaan instituutti kertoo olevansa riippumaton.
