Kainuun Hossa - tuttu paikka on ehkä hiukan liikaa sanottu mutta kävin 1960-luvun puolenvälin tietämillä silloisen tyttöystäväni nykyisen aviovaimoni kanssa Hossassa. Ajelimme itärajan pintaa Etelä-Suomesta lomareissullamme Kuusamoon ja sieltä takaisin Perämeren pohjukkaan Kemiin.
Hossa oli siihen aikaan aika lailla toista kuin nyt. Muistelen, että maata myytiin siellä muutaman pennin neliömetrihinnalla. Taisipa olla puhetta, että mitäs jos ostettaisiin muutama hehtaari järvenrantaa. Alla olevan artikkelin perusteella Hossalla on edessä upea tulevaisuus
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Hossan kalliomaalauksen tikku-ukkoja ja hirviä voi ihailla nyt uudelta sillalta
Kainuun suosituimmasta luontomatkailukohteesta tulee ensi vuonna Suomen 40. kansallispuisto. Uusi Suomi 100 -kansallispuisto on sekoitus jylhää luontoa, perinteitä ja historiaa.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
SUOMUSSALMI/KUUSAMO. Somerjärven rannalla Suomussalmen Hossassa rakennetaan taukopaikkaa retkeilijöille. Eikä ihan mitä tahansa laavua, vaan muhkeaa hirsitaloa, jossa on tilaa bussilastilliselle väkeä. Hirret on tuotu metsään helikopterilla.
Vieressä uusitaan pitkoksia ja puron ylittävää siltaa. Polkuja päällystetään soralla.
Hossan retkeilyalue on nyt mittava rakennustyömaa. Metsähallitus kunnostaa aluetta juhlakuntoon, sillä siitä tulee Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto.
Taukopaikka on yksi suurista uusista maastorakenteista. Toinen on jo paikallaan oleva Värikallion katselulava ja kolmas kanjonijärvi Julmalle Ölkylle suunniteltu riippusilta.
”Taukopaikkoja, reittejä ja kämppiä uusitaan, samoin opasteet. Luontokeskus kunnostetaan”, luettelee projektipäällikkö Heikki Haataja Metsähallituksesta.
RAHAA rakennus- ja kunnostustöihin on, sillä Metsähallitus sai hallituksen kärkihankkeeseen tarkoitukseen 2,5 miljoonaa euroa.
Summa on suurempi kuin esimerkiksi Sipoonkorven, Teijon tai Etelä-Konneveden kansallispuistojen perustamiseen varattiin. Hossaan puistoa ehdottaneet Suomussalmi ja Kuusamo puolestaan perustelivat esitystään sillä, että perustamiskuluja ei juuri olisi, koska infrastruktuuri – luontokeskus, opasteet, reitistöt, laavut, tuvat – on valmis.
Nyt palveluvarustusta saadaan kohennettua, Haataja korostaa.
”Kyllä täällä rahanreikiä on.”
Tavoite on tehdä puistosta mahdollisimman esteetön.
SOMERJÄRVEN rannalla sijaitsee yksi puiston vetonauloista, kivikautinen Värikallio, joka on Kainuun merkittävin ja valtakunnallisestikin tärkeä muinaisjäännös.
Kalliosta erottuvat hirvenkuvat ja kolmiopäiset tikku-ukot. Kalliosta on tunnistettu yli 60 kuviota, joiden iäksi on arvioitu 3 500–4 500 vuotta.
Kalliomaalauksia voi katsella upouudelta terässillalta. Katselulava maksoi 150 000 euroa, ja sen rahoitti Manner-Suomen maaseuturahasto.
Vaeltajilta vanhan puusillan korvaaminen teräksellä saa ristiriitaisen vastaanoton. Moni paikalle tuleva kaipaa luonnonmukaisempaa katselulavaa. Koiratkaan eivät halua tulla piikikkäälle ritilälle.
”Helppohoitoisuus, turvallisuus ja pitkäikäisyys”, Haataja perustelee valintaa.
VÄRIKALLIO on Suomen kansallisaarre. Sitä on myös Kuusamon puolella sijaitseva Julma Ölkky, Suomen suurin kanjonijärvi.
Matkailuyrittäjä Veli Paasovaara ohjaa veneensä kolmen kilometrin pituiseen rotkolaaksoon, joka on kapeimmillaan vain kymmenen metriä leveä.
Näky on vaikuttava. Pystysuorat kallioseinämät kohoavat jopa 50 metrin korkeuteen. ”Saman verran on vettä pinnan alla”, Paasovaara kertoo.
Vuonna 1984 venekuljetukset Julmalla Ölkyllä aloittanut Paasovaara uskoo, että kansallispuisto tuo lisää asiakkaita.
”Vaellusporukka ainakin lisääntyy. Jo syksyksi on varattu aika paljon ryhmiä.”
JULMAN ÖLKYN kaltaisia jääkauden luomia muodostelmia löytyy seudulta lukuisia: kallioita, harjuja sekä järviä ja lampia. Niitä on noin 130.
Seutu on myös suomalaisuuden sydänmaata. Elias Lönnrotin runonkeruualueeseen liittyvät niin presidentti K. J. Ståhlberg kuin korpikirjailija Ilmari Kiantokin.
Alueella on yli 10 000 vuotta vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja. Kulttuuriympäristöön värinsä tuovat puromyllyt, savottakämpät ja uittorakennelmat. Poronhoidolla on pitkät perinteet.
METSÄT ovat karuja mäntykankaita. Osa on ollut talouskäytössä, mistä Metsähallitus on saanut kyseenalaista mainetta. Nyt Hossa muuttuu suojelualueeksi ja hakkuut loppuvat.
”Metsäkiistat ovat tuoneet negatiivista julkisuutta. Yksi kansallispuiston arvokkaimmista tekijöistä onkin se, että nyt alue säilyy tuleville sukupolville. Onneksi jäljelle on jäänyt vanhaakin metsää”, Haataja sanoo.
LIHAPYÖRTEEN laavulla helsinkiläinen Dani Kuikka ja espoolainen Kip Zulkifli nauttivat luonnon rauhasta. Miehet ovat pyöräilleet Helsingistä ja viettäneet Hossassa viikon verran.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
”Hieno paikka”, Kuikka sanoo.
”Oikein hyvä”, nyökyttelee Singaporesta kotoisin oleva Zulkifli, vaikka miehen käsivarsi on turvonnut paksuksi hyönteisten pistoista.
RETKEILY ja kalastus tuovat väkeä Hossaan. Vankka vakioporukka viettää pitkiä aikoja Karhunkainalon leirintäalueella. Monet ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.
Yksi vakiokävijöistä on 45 vuotta alueella retkeillyt Kauko Kauppinen, joka istuu Huosilammen rannalla kalassa.
”Kalamiehiä on paljon. Laiskimmat tulevat tähän”, Kauppinen nauraa kirjolohilammella.
Pohjois-Savossa Vieremällä asuva Kauppinen käy Hossassa kolme kertaa vuodessa, joskus neljäkin. Pelkkiin kirjolohiin hän ei tyydy: ”Kun syksyllä tulen kaverin kanssa, se on totista kalastusta. Monet järvenpoukamat kierretään.”
Hossasta Kauppisella on pelkkää hyvää sanottavaa. ”Tämä on hienoa seutua. Olen kiertänyt kaikki paikat moneen kertaan. Polkuverkosto on mahtava, ja vedet ovat kirkkaita.”
HOSSASSA käy vuosittain 50 000–60 000 vierasta. Nyt kävijämäärän odotetaan kasvavan.
”Kansallispuisto tuo mahdollisuuksia uusille yrittäjille”, Haataja sanoo.
Yrittäjiä kaivataan, sillä nyt alueen saavutettavuus on heikko ilman omaa autoa. Julkista liikennettä ei ole, ja lähimmälle lentokentällekin on yli sata kilometriä. Majoitustilaa on erittäin rajoitetusti sesonkiaikoina.
Talouden kohenemiseen uskoo Poropuiston Raili Karvonen, joka pyörittää poroturismia poikansa Kimmo Karvosen yrityksessä.
”Kansallispuistohan on kuin lottovoitto. Uskon vahvasti, että se tuo lisää väkeä ja rahaa. Onhan porukka jo nyt lisääntynyt”, Raili Karvonen sanoo.
Kesällä vieraat ovat pääosin suomalaisia, mutta talvella tilanne muuttuu. Hossan ovat löytäneet etenkin ranskalaiset.
Tausta: Suomen itsenäisyyden satavuotispuisto
SUOMUSSALMELLA sekä osin Kuusamossa sijaitsevasta Hossasta tulee ensi vuonna Suomen 40. kansallispuisto. Se juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
Noin 11 000 hehtaaria käsittävä puisto koostuu pääosin Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran Natura-alueista sekä Kuusamon puolella Julma Ölkyn kanjonijärven alueesta.
Hossa on Kainuun suosituin luontomatkailukohde ja historiallinen eräalue, joka tunnetaan kalavesistään ja kalliomaalauksistaan. Alueella on karua kangasmetsää, soita ja korkeita harjuja sekä järviä ja lampia.
ITSENÄISYYDEN juhlavuoden kansallispuiston perustaminen on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. Valintaperusteena oli, että alueella on ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä ja itsenäisyyden säilyttämisessä.
Suomussalmella järjestettiin vuonna 1917 kansalaiskokous, jossa vaadittiin ensi kertaa Suomen julistamista itsenäiseksi.
Kaksi vuotta myöhemmin Suomussalmella syntyneestä Kaarlo Juho Ståhlbergista (1867–1952) tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.
Kaksi vuotta myöhemmin Suomussalmella syntyneestä Kaarlo Juho Ståhlbergista (1867–1952) tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.
Suomussalmella käytiin vuonna 1940 kuuluisa Raatteentien taistelu, joka oli yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista. Suomalaiset saavuttivat merkittävän voiton neuvostojoukoista.
Lisäksi rajaseutu oli Elias Lönnrotin runonkeruualuetta, joten alue on tärkeä myös kansalliseepos Kalevalan synnyssä.
MAATALOUS- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) päätyi esittämään Hossaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlapuistoksi tammikuussa. Toinen vaihtoehto oli Kirkkonummen Porkkala.
Hallitus on varannut hankkeeseen kolme miljoonaa euroa, joista 2,5 miljoonaa euroa käytetään Hossaan ja loput Porkkalaan.
Retkeilyalue Hossaan perustettiin vuonna 1979. Kansallispuiston avajaisia vietetään kesäkuussa 2017.
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
VILLE-VEIKKO KAAKINEN / HS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti