Olen kirjoittanut muutaman kerran Ukrainan kriisistä, käytännössä Itä-Ukrainan sotatilasta ja Krimistä.
Muodollinen, teoreettinen tulitauko on voimassa mutta käytäntö on aivan muuta - kymmeniä todennäköisesti satoja ihmisiä on tulitauonkin aikana saanut surmansa eikä loppua = lopullista, pysyvää rauhaa ole näköpiirissä - päinvastoin.
Alla oleva Helsingin Sanomien artikkeli kuvaa tilannetta mielestäni ammattitaitoisesti ja erinomaisesti...
Onko EU/Yhdysvallat - Itä-Ukrainan separatistit, käytännössä Venäjän välisen varjonyrkkeilyn kolmas erä alkamassa?
Hiukan tuunattu Helsingin Sanomien nettiartikkeli:
Venäjä pullistelee maalla, merellä ja ilmassa
Venäjän asevoimilla on ollut viime aikoina kiirettä.
Viimeksi sunnuntaina Ukraina kertoi, että Venäjä on siirtänyt "voimallisesti" joukkojaan ja kalustoa separatistien hallinnoimille alueille Itä-Ukrainaan. Kansainväliset toimittajat vahvistivat nähneensä lukuisia rekkoja, jotka oli lastattu muun muassa ilmatorjuntatykeillä.
HS:n paikalla olleet toimittajat Pekka Hakala ja Kalle Koponen eivät kuitenkaan havainneet Luhanskin seudulla venäläisjoukkoja.
Lauantaina Venäjä halusi pullistella aseillaan, kun se laukaisi mannertenvälisen Topol M -ohjuksen noin 400 kilometriä Suomen rajasta.
Venäjän puolustusministeriö oli tyytyväinen kokeeseen, ohjus kun osoitti olevan hyvin suorituskykyinen. Ohjuksella voidaan laukaista ydinkärki 10 000 kilometrin päähän.
Alkuviikosta sotilasliitto Nato ilmoitti, että Venäjän ilmavoimien pommittajat, hävittäjät ja tankkerit lensivät poikkeuksellisen ahkerasti Euroopan ilmatilassa.
Naton hävittäjiä lähetettiin venäläiskoneita vastaan Norjasta, Britanniasta, Portugalista, Saksasta, Turkista ja Tanskasta sekä sotilasliiton ulkopuolisista maista Suomesta ja Ruotsista.
Venäläiskoneiden pelättiin olevan vaaraksi myös siviili-ilmailulle, sillä venäläiset eivät juurikaan kommunikoineet suunnitelmistaan lennonjohtojen kanssa.
Nato ja Yhdysvallat ovatkin viestineet venäläisille, että viimeaikainen toiminta vain pahentaa jo entisestään surkeiksi ajautuneita suhteita Venäjän ja länsimaiden kesken.
Lokakuussa Venäjän epäiltiin myös lähettäneen sukellusveneen salaiseen operaatioon Tukholman edustalle. Sukellusvenettä ei kylmän sodan aikoja muistuttaneesta jahdista huolimatta löytynyt, ja Venäjä kiisti osuutensa havaintoihin."Venäjän lisääntyneet lennot ja aktiviteetti eivät ole hyödyllistä Euroopan turvallisuudelle. Venäjän toimet lisäävät riskiä tilanteen kärjistymisestä", amerikkalaisamiraali John Kirby arvioi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Venäläisten sotilasoperaatioista Euroopassa on tullut tällä viikolla lähes päivittäistä. Asevoimilla pullistelu herättää luonnollisesti kysymyksen venäläisten tarkoitusperistä, koska tuskin presidentti Vladimir Putin sentään on uuteen sotaan valmistautumassa."Emme ole kylmän sodan kaltaisessa tilanteessa, mutta Venäjä on pettänyt paljon luottamuksesta. Meidän on pidettävä Nato voimakkaana", sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi.
Voimiensa esittelyssä Venäjä onkin menestynyt tänä vuonna. Venäläiset valloittivat keväällä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ilman, että länsimaat pystyivät tekemään asialle mitään. Valtauksella Putin muistutti siitä, että Nato on voimaton puuttumaan jäsenmaidensa ulkopuolisiin tapahtumiin. Venäjä otti haluamansa.Yhden selityksen mukaan Venäjä haluaa osoittaa sotilaallista voimaansa ja muistuttaa Natoa ja länsimaita siitä, että sen etuja on kunnioitettava. Vaatimus liittyy erityisesti Natoon – sotilasliiton laajentuminen Venäjän takapihoille kun on ollut paha kolaus maan itsetunnolle sekä omakuvalle suurvallasta.
Venäjän sotilaallinen verryttely voitaisiin tulkita Suomessa ja Ruotsissa niinkin, että maiden ei tule edes harkita liittymistä sotilasliittoon.
Nato-jäsenyyden kannatus on molemmissa maissa kasvanut, vaikkei kumpikaan ole näillä näkymin liittymässä sotilasliittoon.
Venäjä haluaa kuitenkin pitää pommikoneensa ilmassa, vaikka vain muistutuksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti