Damaskoksen liepeillä oli kemiallisin asein tapettu satoja siviilejä. Yhdysvallat suunnitteli iskuja Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Venäjä ei uskonut liittolaisensa al-Assadin hallinnon olevan syyllinen kemiallisten aseiden käyttöön ja vastusti raivokkaasti Yhdysvaltain iskuja.
" Putin ja Obama ovat kauempana toisistaan kuin Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit kertaakaan kylmän sodan jälkeen", venäläinen politiikan tutkija Dmitri Trenin sanoi syyskuussa 2013 HS:lle, kun G20-maiden johtajat kokoontuivat Pietarissa.
Tämänvuotisessa G20-kokouksessa Australian Brisbanessa Venäjän ja lännen viileät välit ovat jälleen pääosassa. Tällä kertaa ongelmana on itse Venäjä.
Heti kokouksen avajaispäivänä lauantaina Obama ilmoitti, että Venäjän voimatoimet Ukrainassa ovat uhka koko maailmalle.
"Vastustamme Venäjän aggressiota Ukrainassa. Se on uhka maailmalle, kuten näimme kammottavassa MH17-lentokoneen alasampumisessa", Obama sanoi varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa.
Venäjä ei itse myönnä olevansa Itä-Ukrainan taisteluiden osapuoli. Sama viesti kuultiin Brisbanessa.
Perjantaina Venäjän valtiollinen propaganda esitti oman versionsa malesialaisen MH17-koneen alasampumisesta. Vaikutusvaltaisen Ykköskanavan ohjelma julkaisi kuvan, jonka se väitti olevan todiste siitä, että matkustajakoneen ampui alas todellisuudessa Ukrainan hävittäjä.
Venäläinen nettiyhteisö tuomitsi kuvan nopeasti väärennökseksi, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Länsiarvioiden mukaan alasampumiseen käytetty ohjus oli Venäjän tukemien kapinallisten käsissä.
Ykköskanavan "paljastuksen" julkaiseminen G20-kokouksen aattona ei ole sattumaa. Koneturma on erityisen herkkä asia isännille, sillä turmassa kuoli 28 australialaista. Putin joutuu varmasti vastaamaan turmaa koskeviin kysymyksiin G20-kollegoilleen viikonlopun aikana.
Sen sijaan, että puhuttaisiin huonoimmista väleistä "sitten kylmän sodan", monet arvioivat Venäjän ja lännen jo ajautuneen uudenlaiseen kylmään sotaan. Uudesta kylmästä sodasta ovat viime päivinä puhuneet muiden muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöja Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov.
Syynä on Venäjän muuttuneet toimintatavat.
Vielä vuosi sitten Putin oli Obaman sanoin kuin "kyllästynyt kakara luokkahuoneen perällä". Ja Venäjän ulkopoliittinen rooli perustui lähinnä siihen, että se esti länsimaita saavuttamasta omia tavoitteitaan.
Jarrupolkimena toimi veto-oikeus turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä.
Sota Ukrainassa ja Krimin valtaaminen ovat kuitenkin osoittaneet Venäjän olevan valmis myös voimatoimiin oman alueellisen vaikutusvaltansa pönkittämiseksi.
Maailmanpoliittisesta jarrusta on itsestään tullut uhka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti