Kemin tulo- ja kiinteistöveroprosenttiin korotusehdotus...

Jo on aikakin, voin henkilökohtaisesti alla olevan artikkelin otsikkoon todeta! Vaikka menopuolen nyörejä kuinka kiristetään/pidetään tiukalla, se ei tällä kerralla todennäköisesti enää riitä. Veronkorotukset aiheuttanevat perinteistä narinaa. Olemme kuitenkin ymmärtääkseni tilanteessa "teet tai itket ja teet", vaihtoehdot ovat vähissä. 

Alla olevan artikkelin toinen ulottuvuus liittyy kuntajakoselsvitykseen. Edistystä olisi edes "tynkäratkaisu" - Keminmaan, Kemin ja Simon yhdistyminen uudeksi kunnaksi. Toivottavasti päättäjiltä löytyy rohkeutta ja viisautta avata peli...

Nettilainaus Pohjolan Sanomien artikkelista:

Nissinen esittää puolen prosenttiyksikön veronkorotusta

Martti Vuolukka

Kemi

Kemi hakee ensi vuoden taloutensa kalupakkiin vipusinta, jota se ei ole käyttänyt seitsemään vuoteen.

Kaupunginjohtaja Tero Nissinen esittää puolen prosenttiyksikön korotusta Kemin tuloveroon. Kemi on nostanut tuloveroprosenttiaan viimeksi vuodeksi 2008.

Maanantaina kokoontuva kaupunginhallitus saa eteensä esityksen, jossa nykyinen tuloveroprosentti 20,75 korotetaan 21,25:een.

Korotus toisi kaupungille noin 1,85 miljoonaa lisäeuroa.

Kaupunginjohtaja esittää myös yleisen kiinteistöveroprosentin korottamista 1,13:sta 1,18:aan. Tämän noston tuotto olisi 200 000 euroa.

Seitsemän

 vuotta sitten Kemi oli kuntakentän 20-30 kovimman verottajan joukossa. Vuosien pidättäytymisen seurauksena jo yli sata kuntaa on Kemiä ahneemmin asukkaansa kukkarolla.

– Ensi vuodeksi noin sata kuntaa nostaa verotustaan, joten meidän suhteellinen asema pysyy kuta kuinkin ennallaan, Nissinen näkee.

Tero Nissinen sanoo, että veronkorotus yksin ja sellaisenaan on tylsä ja yksinkertainen idea.

Kemin tilanne on nyt sellainen, että on järkevää tehdä kattava, kokonaisvaltainen ratkaisu. Verokorttiin turvautuminen on vain sen yksi osa.

– Tämän vuoden tilinpäätös menee noin kolme miljoonaa miinukselle. Valtionosuusjärjestelmän muutos ja sen leikkaukset vievät meiltä toiset kolme miljoonaa. Ensi vuoden budjetissa haetaan tätä kuuden miljoonan tasapainotusta.

Uusien 

veroeurojen lisäksi talousarvioehdotusta tasapainotetaan karsimalla lautakuntien talousarvioehdotuksia noin kolmella miljoonalla eurolla.

Verolinjaukset kaupunginhallitus tekee maanantaina. Nissinen olettaa, että päätös syntyy äänestämällä.

Muilta osin lopullisen budjettiesityksen kaupunginjohtaja tuo hallitukseen kahden viikon päästä.

Tuottavuuden parantamisessa on yhä suuria mahdollisuuksia. Nissisen mukaan niitä hyödynnetään rakenteellisilla uudistuksilla myös ensi vuoden budjetissa. Sähköistämistä jatketaan.

– Hallinto- ja toimistopalveluja organisoidaan uudelleen, samoin elinkeinopalvelut. Sosiaali- ja terveystoimessa tarkastelun alla ovat muun muassa kotihoito sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut.

Kaupungin

 henkilöstön määrä pienenee ensi vuonna. Tämä tapahtuu ilman, että ketään irtisanotaan.

Vielä lautakuntien ensimmäisissä esityksissä suunta oli päinvastainen. Listoilla oli kaikkiaan yli 60 uutta palkollista. Eläkkeelle kaupungin palveluksesta lähtee ensi vuonna 45 ihmistä.

Nissinen sanoo, että jokaista avautuvaa tehtävää tarkastellaan kokonaisuutta vasten. Mahdollisuuksien mukaan töitä ja tehtäviä yhdistetään, tarvittaessa myös yli hallintorajojen.

– Tämä tarkastelu kulkee läpi hallinnon, aivan ylimmälle johtotasolle saakka, Nissinen sanoo.

Näillä ylimmän oksan edustajilla on nimetkin. Sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaa on juuri jäänyt eläkkeelle, tekninen johtaja Tapani Onkalo jää vuodenvaihteen jälkeen. Kaupunginlakimies Matti Raskeläköityy kesällä.

Kaikkia näitä virkoja ei täytetä.

Meri-Lappi hukkaa energiaa

Meri-Lapin kuntajakoselvitys puksuttaa eteenpäin ja valmistuu vuoden lopulla.

Edellinen selvitys muutama vuosi sitten tyrmättiin. Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen arvioi, että asetelmat eivät ilmeisesti ole juuri muuttuneet.

Jos ja kun tämä tilaisuus missataan, seuraava tarkastelun paikka tulee 2021, ei seuraavien vaan sitä seuraavien kuntavaalien yhteydessä.

– Paljonko siinä ajassa ehtii tapahtua? Seutukuntien kisa kiristyy koko ajan ja siinä pelaamme itseämme nurkkaan.

Nissinen sanoo, että vuosikymmenen vaihteessa alueen kuntien valtionosuudet ovat vuositasolla 15 miljoonaa pienemmät kuin nyt.

Kustannuspuoli paisuu väestön ikääntymisen ja muiden palvelutarpeiden kasvun takia niin ikään noin 15 miljoonaa.

Näiden aukkojen täyttäminen edellyttää selvästi nykyistä elinvoimaisempaa Meri-Lappia. Sitä ei nykyisellä kuntarakenteella synny.

Kolmatta vuotta alueen kuntamenossa mukana oleva Nissinen sanoo, että miltei joka viikko tulee esiin juttuja, jotka hiertävät kivenä kengässä – milloin minkäkin kunnan.

– Hukataan energiaa aivan turhaan.