tiistai 4. marraskuuta 2014

Kerran se kirpaisee...

Niin kuin jo aikaisemmin olen kirjoittanut, meillä on ollut pitkään käytössämme kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.

Kesäautomme on VW Doppel TD vm. 1989, jolla on ajettu noin 300.000 km ja talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on ajettu noin 137.000 km. Varmaan molemmat autot ovat aika tuttuja kemiläisessä katukuvassa.

Olemme olleet tyytyväisiä autoihimme, ne ovat kohtalaisen edullisia käyttöautoja. Kuluvia osia niihin joutuu aina silloin tällöin ostamaan/vaihdattamaan niin kuin kaikkiin iäkkäisiin autoihin.

Vaihtoarvo em. autoilla on murheellisen alhainen, lähes olematon, joten täytynee sinnitellä niiden kanssa ainakin jonkin aikaa.

Itse otsikon asiaan: Kävin tänään aamusella viemässä entiselle opettajakollegalle, eläkeläiselle pakastimestamme kesällä onkimiani ahvenia ja yhden hauen, oli tyytyväinen viemisiini.

Takaisin kotiin ajellessani päätin tehdä poikkeuksellisen bensiinintäyttöoperaation talviautoomme. Tähän saakka olen "tiputtanut" tankkiin kerralla 15-30 litraa bensiiniä. Nyt pistin kerta laakista tankin täyteen.

"Kerran se kirpaisee!" ajattelin tankatessani. Olen ajatellut tähän saakka, että tankkaamalla vähän kerralla, tulee ajettuakin vähemmän...

Tosiasiassa ajamme nykyisin erittäin vähän – muutaman tuhat kilometriä vuodessa lähinnä kaupunki- ja lähialueajoa. Tuskinpa siinä tankissa olevan polttoaineen määrä paljoakaan käytännössä ratkaisee.

Toisaalta täydellä tankilla ja/tai ei ainakaan aivan tyhjällä tankilla ajellessa ei tarvitse jännittää turhaan mittaritaulun punavalojen vilkkumista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti