Kirjoitin muutama päivä sitten tekstin otsikolla: Tiesitkö tätä, teksti liittyi asuntolaina-asiaan Ruotsissa ja Suomessa.
Suomessa omistusasunto on koettu tärkeäksi, kukaties pääasiassa eräänlaisena "pakkosäästämiskeinona".
Kotikaupungissani Kemissä asunnot, omistusasunnot: omakotitalot, rivitalot ja asunto-osakkeet ovat suhteellisen halpoja = edullisia verrattuna esim pääkaupunkiseudun hintatasoon. Puhumattakaan maailman suurkaupunkien hintatasoon....
Suora nettilainaus Kauppalehden sivulta:
Omassa vai vuokralla? - näin maailmalla asutaan
KUVA: BLOOMBERG NEWS
Omistusasumisen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa.
Omistusasumisen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa.
Miten eri puolilla maailmaa asutaan ja miten asuminen maksetaan? Kauppalehden kirjeenvaihtajat kertovat.
Petri Koskinen, New York:
Asuntomarkkinat ovat seitsemän vuotta subprime-kriisin jälkeen toipuneet, ja asuntojen hinnat nousevat nopeasti. Pitkät 30-vuotiset kiinteäkorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, eikä niitä tarvitse maksaa loppuun, jos muuttaa asunnosta ja jättää sen pankille. Pakkomyynnit ovat kuitenkin käyneet harvinaisiksi, ja asuntojen arvot ovat nousseet valtaosin niiden ostamista varten otettuja lainoja suuremmiksi. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin yhä melko jakaantuneet. New Yorkissa ne ovat erittäin lukratiivit, mutta Alabamassa kauppa käy yhä hitaasti. Suurissa kaupungeissa vuokralla asuminen on yleistä. New York Cityssä ekspatriaattien osuus on suuri, ja he tarvitsevat paljon vuokra-asuntoja. Toisaalta sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto on vähentänyt slummeja suurkaupungista.
Auli Valpola, Lontoo:
Britannian viime vuosien nopea asuntojen hinnannousu näyttäisi lopulta tasaantuneen. Halifax-pankin indeksin mukaan hinnat putosivat lokakuussa lähes puoli prosenttia syyskuuhun verrattuna.
Asuntolainojen otto on vähentynyt viime kuukausina, mihin on vaikuttanut palkkojen hidas nousu ja pelko korkojen nostosta. Asuntojen hinnat kohosivat vuodessa koko maassa kymmenisen prosenttia ja Lontoossa vauhti oli kaksinkertainen. Englannissa noin 65 prosenttia väestöstä asuu omistusasunnoissa, mutta luku on pienentynyt vuosituhannen alkupuolen jälkeen.
Piia Immonen-Seuguenot, Pariisi:
Ranskassa asunnon ostamisesta on tullut tuoreen selvityksen mukaan entistä tyyriimpää ja ostajat ovat aiempaa vanhempia. Alueellisista eroista huolimatta hinnat ovat nousseet lähes koko maassa tuntuvasti kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä tendenssi on laskeva ja tunnelma markkinoilla odottava.
Pankit kysyvät vakaiden tulojen lisäksi tuntuvia säästöjä lainan pohjalle. Selvityksen mukaan kaupat tehdään yhä useammin suvun tuella. Kotitalouksista enemmistö asuu omassa asunnossa, mutta vuokra-asuminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa.
Tapio Nurminen, München:
Saksa on perinteisesti ollut vuokra-asujien maa. Omistusasumisen osuus on kuitenkin kasvussa. Asiantuntijat uskovat, että lähivuosina vaaka kallistuu niukasti omistamisen puolelle. Tuoreimman tilaston mukaan 54 prosenttia saksalaisista asuu vuokralla.
Omistusasumisen kasvua on vauhdittanut ennätyksellisen alhainen korkotaso. Edullisesta rahoituksesta huolimatta Saksassa ei edelleenkään ole havaittavissa mitään vakavia merkkejä kiinteistökuplasta.
Auli Mauno, Tukholma:
Noin 70 prosenttia ruotsalaisista asuu omissa asunnoissaan. Suurissa kaupungeissa hinnat ovat kohonneet kovaa vauhtia jo yli viidentoista vuoden ajan, pikkukaupungeissa ja maaseudulla etenkin omakotitalot ovat jopa halpoja. Vuokralla asuminen on suhteellisen samanhintaista kaikkialla, vuokrankorotuksista sovitaan valtakunnallisesti.
Isoissa kaupungeissa vuokrasopimukset ovat kiven alla eikä nuoria ensiasunnon ostajia tueta. Asuntosijoittaminen on vuokrasäännöstelyn takia mahdotonta. Asuntomarkkinoiden jäykkyys on Ruotsin isoimpia ongelmia.
Martti Kiuru, Pietari:
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen venäläiset ovat pääosin yksityistäneet valtiolta perimänsä asuinneliöt. Vuokralla asuminen on melko harvinaista, mutta yleistynyt viime vuosina. Venäjällä asutaan ahtaammin kuin lännessä, ja kolme sukupolvea samassa huoneistossa on yleinen käytäntö.
Uusien asuntojen hinnat Pietarissa ovat suomalaista maakuntakaupunkitasoa, mutta pietarilaisten keskiansiot ovat oleellisesti suomalaista tasoa alhaisemmat. Asuntolainojen korkotaso on 15 prosentin luokkaa vuodessa, mikä on nuorille kova haaste.
Pia Heikkilä, Delhi:
Intialainen on luonteeltaan säästäväinen ja vierastaa lainanottoa. Pitkään asuntolainoja ei ollut edes tarjolla ja monet säästivät asunnon palkastaan. Korkean inflaation ansiosta lainojen korot ovat huikeita, jopa 15 prosenttia, ja hinnat suurkaupungeissa palkkatasoon nähden kovat.
Talokauppoja tehdään paljon käteisellä. Asunto-osakkeen voi myös ostaa osamaksulla suoraan rakentajalta. Omistusasunnot ovat perinteisesti siirtyneet perheenjäseniltä toisille, ei ole tavatonta että yksi perhe omistaa kokonaisen kerrostalon, josta sitten vuokrataan huoneistoja. Omistusasunto on harvojen etuoikeus.
Oskar Helling, Shanghai:
1990-luvulla tehtyjen reformien seurauksena omistusasuminen on Kiinassa suhteellisen yleistä, mutta asuntokanta on usein vanha. Finanssikriisin jälkeiset elvytystoimet nostivat uusien asuntojen hintoja, kun talouden läpi valuneet rahat eivät löytäneet muitakaan sijoituskohteita.
Asunnot ovat suurelta osin velattomia, joten markkinoiden dynamiikka eroaa paljolti länsimaista ja pelko paniikista on suhteellisen vähäinen. Asuntolainat kuitenkin yleistyvät Kiinassa. Ensiasunnon ostajalta vaaditaan vähintään 30 prosentin käsiraha ja lainaa pitää lyhentää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti