Murheellista Itä-Ukrainan kriisissä/sodassa on se, että kohta siellä paahdetaan putket kuumina tavaraa "rauhoitetun vyöhykkeen" yli, mikäli jotain ratkaisevaa rauhanprosessia, edes elettä todelliseen rauhaan ei saavuteta.
Katselin eilen illalla TV-dokumentin Berliinin muurin murtumisesta. Aidot filminpätkät olivat vaikuttavaa katseltavaa. Edellä mainittu muutosprosessi vaati monen asian loksahtamista paikoilleen - myönteisesti.
Dokumentin sanoma mielestäni tuli selkeästi esiin: Silmittömällä vihalla, epäluulolla, vanhoillisuudella, valtapyrkimyksillä, sotilaallisilla aggressioilla = voimankäytöllä ei ole merkitystä, vaikutusta silloin, kun kansa haluaa aidosti oikeutettua vapautta.
Ukrainassa tilanne on aika lailla samantyyppinen. Pääosa kansasta katsoo länteen...
Pieni tekstinpätkä Yle Uutiset-nettivuilta:
Viime päivinä on seurattu huolestuneena Itä-Ukrainan tilannetta laajamittaisten taisteluiden alettua uudelleen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehti maanantaina uudenlaisen kylmän sodan alkaneen lännen ja Venäjän välillä.
– Turvallisuustilanne ei Suomen kannalta ole muuttunut radikaalisti, mutta tilanne Ukrainan rajalla on ilman muuta huolestuttava, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok.) Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Hän näkee kylmän sodan sävyjä Venäjän tämän hetken ulkopoliittisessa doktriinissa.
– Olemme monella tavalla kylmän sodan portilla.
Stubb mainitsee myös hyviä uutisia: Ukrainassa vietiin vaalit onnistuneesti läpi 26. lokakuuta. Tämän lisäksi Venäjän ja Ukrainan välille saatiin sovittua kaasusopimus 30. lokakuuta.
Huonoja uutisia Stubbin mielestä ovat separatistien laittomat vaalit, sekä se, että Venäjä noteerasi ne ainakin symbolisesti.
Kahden kortin taktiikka
Suomen pitäisi Stubbin mukaan reagoida uudenlaiseen kylmään sotaan kahdella tavalla: Suomen tulee pysyä EU:n yhteisessä rintamassa ja pitää huoli siitä, että Euroopan ääni on yhtenäinen.
– Ei ole mitään järkeä ajaa Suomea uudelleen sille harmaalle vyöhykkeelle, missä olimme edellisen kylmän sodan aikana.
Tämän lisäksi on vaalittava hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjään poliittisella tasolla ja erityisesti virkamiestasolla.
– Toisin sanoen pelaamme kahta korttia.
Yksi mahdollisuus on, että Itä-Ukraina irtoaa Ukrainasta ja liittyy ehkä osaksi Venäjää. Miten EU:n pitäisi tällaiseen tilanteeseen jatkossa reagoida?
– Oikeastaan on vain kaksi mahdollisuutta. Ensimmäinen on tuomita ja toinen on käydä keskusteluja talouspakotteista.
Stubb on varma, että keskustelu talouspakotteista jatkuu, koska tulitauko ei pidä, joukkoliikehdintää on, rajoja ei ole luovutettu eli Minskin rauhansopimus ei näytä olevan pysyvä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n käytettävissä oleva instrumentti on sanktiot.
Olemme menossa kohti jäätynyttä konfliktia, joita Stubbin mukaan olemassa jo neljä: Vuoristo-Karabah, Transnistria, Etelä-Ossetia ja Abhasia.
– Tämän lisäksi on Krimin niemimaa, jonka Venäjä laittomasti, kansainvälisen lain vastaisesti valloitti ja otti itselleen. Nyt valitettavasti Itä-Ukraina on menossa kohti jäätynyttä konfliktia. Tämä on erittäin huolestuttavaa kehitystä Euroopan, siis meidän, rajoillamme.
Talouspakotteet tehoavat
Stubb pitää talouspakotteita tehokkaimpina käytössä olevina keinoina, sillä kaikenlaista keskustelua sotilaallisesta konfliktista on vältettävä.
– Täytyy muistaa, että tällä hetkellä Venäjän talous sukeltaa, rupla sukeltaa, öljyn hinta on tulossa alas ja kansainväliset investoinnit karkaavat Venäjältä.
Stubbin mukaan raha on maailman paras rauhanvälittäjä, niin tässäkin.
– Se on se ainoa keino: pehmeä mutta kova, joka meillä on käytettävissä ja se pitää käyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti