Otan jälleen alla olevan Helsingin Sanomien artikkelin selkänojaksi Talvivaara-asiassa.
Olen aikaisemminkin todennut, että luontevin ja varteenotettavin yhteistyötaho myös rahoituksen tilapäisjärjestelyissä olisi belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas.
En edelleenkään jaksa uskoa/hyväksyä, että noin neljänkymmenen vuoden tuotantoon riittävät malmivarat jätetään jatkossa hyödyntämättä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kasoissa on yli miljardin euron edestä tavaraa ja prosessit toimivat ammatitaitoisen työvoiman turvin...
Helsingin Sanomien artikkeli tuunattuna:
Talvivaara voi saada uuden omistajan – kriisiyhtiön kolme vaihtoehtoa
HS:n tietojen mukaan neuvottelut 200 miljoonan rahoituksesta Talvivaaralle ovat pitkällä. Jos rahoitusta ei löydy, kaivos lakkautetaan.
Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos voi vielä selvitä erittäin vakavista vaikeuksistaan, jos neuvottelut uudesta rahoituksesta onnistuvat.
Helsingin Sanomien kahden toisistaan riippumattoman lähteen mukaan neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta ovat verraten pitkällä.
Tytäryhtiön konkurssi olisi voitu estää, jos Talvivaara olisi saanut 20 miljoonan euron tilapäisen rahoituksen. Sillä se olisi voinut huolehtia velvoitteistaan noin kaksi kuukautta, jonka aikana neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta olisi ehkä saatu päätökseen.
Neuvottelut tilapäisestä rahoituksesta loppuivat myöhään keskiviikkona, koska valtio ei suostunut yksin myöntämään tilapäistä rahoitusta. Se vaati muita suuressa rahoitusjärjestelyssä mukana olevia osallistumaan tilapäiseen rahoitukseen 50 prosentin osuudella eli 10 miljoonalla eurolla.
Halukkuutta ei ollut, eikä valtio antanut periksi. Siksi Talvivaara Sotkamo ilmoitti varhain torstaina hakeutuvansa konkurssiin. Espoon käräjäoikeus asetti yhtiön konkurssiin tämän jälkeen.
Suuressa 200 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä ja tilapäisessä rahoituksessa yhtenä keskeisenä osapuolena on HS:n lähteiden mukaan belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas. Valtio on osallistunut tiiviisti rahoitusneuvotteluihin, mutta se on noudattanut jo viime syksynä ilmoittamaansa linjaa: valtio osallistuu rahoitukseen vain, jos sen osuus on alle puolet.Talvivaara Sotkamon suurin osakkeenomistaja on 84 prosentin omistusosuudella Talvivaara. Osakkeista 16 prosenttia omistaa teräsyhtiö Outokumpu, joka ilmoitti keskiviikkona osavuosikatsauksessaan omistusosuuden olevan arvoton.
Talvivaaralla on edessään karkeasti kolme vaihtoehtoa.
1. Uusi rahoitus
Pörssissä noteerattu Talvivaara onnistuisi sittenkin hankkimaan rahoituksen, jolla se ostaisi tytäryhtiönsä Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ja keskeiset omaisuuserät. Kaivoksen toiminta jatkuisi. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää, että valtion osuus rahoituksesta on enintään 50 prosenttia. Neuvotteluita jatketaan lähiaikoina, mutta aika on niitä vastaan. Pörssiyhtiö Talvivaarakin on hyvin lähellä konkurssia.
2. Konkurssi
Pörssiyhtiö Talvivaara menee konkurssiin, jolloin valtio menettäisi noin 200 miljoonaa euroa. Valtion sijoitusyhtiö Solidium on sijoittanut Talvivaaran osakkeisiin 149 miljoonaa euroa ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on antanut Talvivaaralle noin 60 miljoonaa euroa lainaa.
Pörssiyhtiön konkurssin jälkeen voidaan perustaa uusi yhtiö, joka ostaisi tytäryhtiön liiketoiminnan ja arvokkaimmat omaisuuserät. Uusi yhtiö olisi velaton, mikä voisi houkutella sijoittajia tai kaivosalan muita yhtiöitä rahoittamaan sitä. Se kuitenkin edellyttäisi, että vuosikausien vaikeuksien jälkeen sijoittajat tai kaivosalan yhtiöt uskoisivat varsinaisen kaivosliiketoiminnan olevan tulevaisuudessa kannattavaa.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä oli torstaina tiedotustilaisuudessa apeana.
"Vielä eilen meillä oli syytä uskoa, että Talvivaaralla on tänään rahaa toiminnan jatkoon. Aamulla selvisi, ettei ole. Vuosi on ollut raskas koko organisaatiolle. Kukaan ei odottanut, että olisimme päässeet näin pitkälle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti