lauantai 11. heinäkuuta 2015

Timo Harakka ei tunne Kreikka-pelin henkeä...

Timo Harakka ei ilmeisesti oli pelimiehiä - korttipelimiehiä. Oletattavasti hän ei ole pelannut esimerkiksi avopokeria eli sököä.


Jos Suomi tässä vaiheessa olisi toitottanut julkisuuteen oman kantansa Kreikka-pelistä, se olisi mielestäni ollut sama asia kuin sökössä olisi paljastanut "persekorttinsa" eli niin sanotun pimeän kortin. Se olisi ollut typerrääkin typerämpää toimintaa!


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista vahvasti tuunattuna:

Timo Harakka: Hallituksen ja Stubbin toiminta ”farssia ja demokratian irvikuvaa”

Suomen Kreikka-kantaa ei kerrota julkisuuteen – Arhinmäeltä eriävä mielipide suuren valiokunnan kokouksessa

TALOUS  

Tausta

Mitä Kreikka lupaa?

 Kreikka pyytää 53,5 miljardia euroa lainaa kolmeksi vuodeksi.
 Budjetin ylijäämä ennen velanhoitokuluja nostetaan 3,5 prosenttiin vuonna 2018.
 Arvonlisäveroa korotetaan 23 prosenttiin. Muun muassa turistisaarten ja ravintoloiden arvonlisäveron alennus poistetaan.
 Tuloverotuksen välttelyä vaikeutetaan ja veropetosten rangaistuksia kiristetään, yritysverotusta korotetaan, polttonesteiden hintasubventioita pienennetään.
 Sotilasmenoja leikataan 300 miljoonalla eurolla.
 Eläkeikä nousee 67 vuoteen tai 62 vuoteen 40 vuoden työuran jälkeen.
 Lisäksi pitkä lista hallintoa parantavia ja korruption kitkemiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä verohallinnon remontti.
Suomen kantaa lauantain  euroryhmän Kreikka-kokoukseen ei kerrota julkisuuteen "neuvotteluteknisistä syistä".
Eduskunnan suuri valiokunta päätti ylimääräisessä kokouksessaan kantansa siihen, riittävätkö Kreikan talousuudistusehdotukset pohjaksi neuvotteluiden avaamiselle Kreikan uudesta lainaohjelmasta.  Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) oli yhteydessä valiokuntaan puhelimitse, koska hän osallistuu euroryhmän kello 16 alkaneeseen kokoukseen Brysselissä.
"Haluamme pitää Suomen neuvotteluaseman niin hyvänä kuin mahdollista. Siksi emme kerro Suomen neuvottelukantaa", sanoi Stubbin valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen suuren valiokunnan kokouksen jälkeen.
Heinonen arvioi, että eri tahot analysoivat mahdollisimman tarkkaan, voidaanko neuvottelut Kreikan kanssa aloittaa uudestaan.
"Tämä viikonloppu on hyvin ratkaiseva sen kannalta, ryhdytäänkö Kreikan kanssa neuvottelemaan", Heinonen sanoi.

Kreikka haluaa lisää lainaa EVM:ltä – siis miltä?

 Euroopan vakausmekanismi (EVM) on eurovaltioiden perustama julkisoikeudellinen rahoituslaitos, jonka pääkonttori on Luxemburgissa. Ylintä päätösvaltaa käyttää hallintoneuvosto, johon kuuluvat eurovaltioiden valtiovarainministerit.
 EVM voi antaa rahoitusvaikeuksissa olevissa eurovaltioiille hätälainaa.EVM ottaa pääomaansa vastaan lainaa rahoitusmarkkinoilta rahoittaakseen kriisivaltioita.
 Euroopan vakausmekanismin maksettu alkupääoma on 81 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa. Vaadittaessa maksettavaa pääomaa on jäljellä 624 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 11,14 miljardia euroa.
 Suomen yhteenlaskettu kokonaisvastuu EVM:n pääomasta on 12,58 miljardia euroa. Rahoituslaitoksen jäljellä oleva rahoituskapasiteetti on 453 miljardia euroa. EVM on toistaiseksi antanut kaksi hätärahoitusta: Espanjalle 38 miljardia euroa ja Kyprokselle yhdeksän miljardia euroa.
Kreikka on pyytänyt uutta kolmivuotista lainaohjelmaa. Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit pohtivat tänään, ovatko Kreikan lupaamat talousuudistukset riittäviä, jotta neuvottelut kolmannesta lainaohjelmasta voitaisiin aloittaa. Vaihtoehtona voi olla Kreikan ajautuminen ulos eurosta.

Suuren valiokunnan kokouksen myöhästyminen ja euroryhmän kokouksen päällekkäisyys aiheuttivat närää valiokunnan sisällä.
Kansanedustaja Timo Harakka(sd) poistui hetkeksi ulos kesken kokouksen.
"Hallitus on aiheuttanut itselleen erikoisen tilanteen. Stubb on euroryhmän kokouksessa Brysselissä ilman, että eduskunta on ratkaissut kantaansa", Harakka sanoi.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen neuvottelumandaatin lauantaina aamupäivällä, mutta suuressa valiokunnassa päätetään eduskunnan kanta. Suomen hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) kertoi jättäneensä eriävän mielipiteen suuressa valiokunnassa. Hänen mukaansa vastaesitys ei ollut ainoa.
"Kaikki mistä tänään keskusteltiin on vaiteliaisuuden piirissä, mutta jätin oman eriävän näkemykseni kokouksessa", Arhinmäki sanoi HS:lle.
Arhinmäen mukaan Kreikka on tullut uudella esityksellään EU:ta vastaan.
"Se voisi toimia pohjana neuvotteluiden käynnistämiselle ja toivottavasti tällainen päätös tullaan tekemään."
Arhinmäen mukaan vasemmistopuolue Syriza on alusta asti pyrkinyt puuttumaan Kreikan yhteiskunnan syvimpiin ongelmiin,
"Ongelmat kuten veronkierto, korruptio ja harmaa talous ovat olleet suurennuslasin alla."
Harakan tavoin Arhinmäki kokee, että suuren valiokunnan kokouksen aikataulutuksessa oli ongelma eduskunnan kannan päättämisen kannalta. Kokous alkoi klo 15.15 ja euroryhmän kokous klo 16.00
"Meillä ei ollut riittävästi aikaa tutustua asiakirjoihin, pohjaesitys tuli hyvin myöhäisessä vaiheessa ja valtiovarainministeriä kuunneltiin hyvin lyhyesti puhelimitse."
Arhinmäki arvioi, että hallituksella oli "vaikeuksia muodostaa oma kantansa ja asiakirjat tulivat siksi myöhäisessä vaiheessa".
Kreikan parlamentti hyväksyi varhain lauantaiaamuna maan hallituksen suunnitelman maan talousuudistuksista, joita Kreikalta on vaadittu lisälainan saamiseksi. Uudistuspaketin puolesta äänestäneet voittivat parlamentissa selvin luvuin 251–32.

Uudet ehdotukset noudattavat pitkälle samaa kaavaa kuin ne, joista Kreikka ja Euroopan komissio väänsivät jo 26. kesäkuuta, juuri ennen lainaneuvotteluiden katkeamista.
Pääministeri  Alexis Tsipras ehdottaa ohjelmassaan esimerkiksi lomasaarten arvonlisäverohelpotuksen poistoa, ravintoloiden arvonlisäveron nostamista ja luopumista köyhimpien eläkeläisten ylimääräisestä tuesta. Uudistuksen pääkohtia on myös mittava eläkeuudistus, joka nostaa eläkeiän pääsääntöisesti 67 vuoteen jo tämän vuoden puolella
.
EUROMAISSA KREIKAN HALLITUKSEN UUSI ÄÄNENPAINO ON AIHEUTTANUT HELPOTTUNEITA REAKTIOITA
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien EU-lähteiden mukaan neuvottelut kolmannesta lainaohjelmasta todennököisesti aloitetaan, sillä Euroopan komissio, Euroopan keskupankki (EKP) sekä IMF pitävät Kreikan lupaamia uudistuksia riittävinä.
Kreikan hallituksen ehdottaman uudistusohjelman englanninkielisessä versiossa ei puhuta velkahelpotuksista, mutta kreikankielisessä versiossa helpotukset mainitaan.Varsinainen velkojen anteeksiantaminen lienee poliittisesti mahdotonta Suomen lisäksi monissa muissakin euromaissa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF todennäköisesti suosittaa ainakin Kreikan velkojen eräpäivien lykkäämistä edelleen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti