Faktaa ruokahävikistä Suomessa...

Muistelen mielellään menneitä aikoja. Sellaisiakin aikoja, jotka pikkupoikana minua jonkin verran ihmetyttivät. 

Muun muassa eräässä kyläpaikassa ihmettelin suuresti, kun talon isäntä aina nuoli huolellisesti keiton jälkeen lusikkansa. Erityisen ihmetyksen aihe oli, kun samainen isäntä nuoli vielä päälle päätteeksi lautasensa...

Kyselin asiasta kotona, jolloin vanhempani valistivat minua, että kyseisen talon isäntä on tarkka taloudesta ja siksi kai kyseinen talo onkin niin hyvin toimeen tuleva.

Nykyisin tulen surulliseksi, väliin lievän raivon valtaan, kun näen erittäin pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden joutuvan roskiin/jäteastiaan. Se on totaalitäärituhlausta! Varsinkin kun kyseisten elintarvikkeiden kilohinta hipoo pilviä...  

Mielenkiintoista luettavaa Kuluttajaliiton sivuilta...

Faktaa ruokahävikistä Suomessa

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimuksen (2013) mukaan pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin noin 25 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa.

Suomessa heitetään henkilöä kohden 20-26 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013).

Yhteensä laskettuna suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta (Lähde: www.saasyoda.fi).

Nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana hukkaan heittämäänsä ruokaa vastaavalla summalla joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. (Lähde: HSY)

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimuksesta selviää, että pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin jopa kokonaan avaamattomia elintarvikepakkauksia. Pääkaupunkiseudulla avaamattomien ruokapakkausten osuus kotitalouksien kaatopaikalle päätyvistä elintarvikkeista on 15 prosenttia. (MTT)

Ruokahävikkitutkimukseen osallistuneiden parhaat keinot vähentää hävikkiä: Syödä helposti pilaantuvat ruoat ensimmäisenä, tarkistaa ruoka-ainekaapit ennen kauppaan lähtöä ja pakastaa tähteeksi jääneet ruoat. (MTT)

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. (MTT)

Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi (MTT).

Sitra on laskenut, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa kaksi miljoonaa ateriaa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, kahvia ja leipää (MTT).

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimukseen (2013) vastanneista 1002 vastaajasta peräti 40 prosenttia kertoi heittävänsä pois leipää kuukausittain tai useammin.

Ruoan tuottaminen vaikuttaa väistämättä ympäristöön, mutta eri ruoka-aineiden välillä on suuria eroja. Kasvikunnan tuotteiden tuotanto rasittaa ympäristöä vähemmän kuin eläinperäisten tuotteiden tuotanto. (Lähde:www.kuluttajaliitto.fi)

Tiesitkö, että kotitalouksista roskiin päätyvä ruokajäte Suomessa vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä? (Lähde:www.saasyoda.fi)

Suomalaiset heittävät pois vuosittain 21 miljoonaa kiloa itse valmistamaansa ruokaa. Yleisin syy on se, että ruokaa valmistettiin liikaa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 25 prosenttia aiheutuu ruoan tuotannosta. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimukseen osallistuneista kuluttajista suurin osa pitää hävikin vähentämistä tärkeänä, ja lähes puolet uskoo voivansa vähentää hävikkiä omalta osaltaan (MTT).

Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten (MTT).

Kolmannes Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (2013) tutkimukseen osallistuneista, pääasiassa yhden hengen kotitalouksissa asuvat, koki nykyistä pienempien pakkauskokojen vähentävän ruokahävikin syntymistä.

Vuonna 2014 vietetään Euroopan ruokahävikin teemavuotta. Myös Pohjoismaat pyrkivät yhdessä vähentämään ruokahävikkiä ja lisäämään ruoan arvostusta United Against the Food Waste -kampanjallaan, jossa myös Hävikkiviikko on mukana (https://www.facebook.com/Unitedagainstfoodwastenordic).

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä lisää. (FAO)