Sanotaan, että eläkeläiset ovat kiireisiä. Minä mielestäni en ole sellainen, mutta joskus yhteen ja samaan päivään mahtuu monia aktiviteettaja.
Tuskin moniakaan lukijoistani kiinnostaa, mitä olen mm. tämän päivä aikana tehnyt, mutta kirjoittelenpa ne tähän tekstiini osittain itselleni muistiin, jos tekemisiään tulee myöhäisemmässä vaiheessa tarkastelleeksi.
Tässä muutamia tapahtumia:
Kesäautomme kylmäkäynnistys on ollut sen verran takkuista, että otin varmuuden vuoksi aamulla talviautomme ainakin väliaikaisesti liikenteeseen. Asia hoituu vaivattomasti Trafin sivuilta, eikä maksa paljon, ainoastaan 4 euroa. Meille tulee ensi viikolla "etelänvieraita", joten em. autolla on vaivatonta porukalla liikkua paikasta toiseen. Kukaties käydään ihan ulkomaillakin - Ruotsin Haaparannalla.
Aamulla valmistelin päärakennuksemme kahden ison ikkunan tuunauslistoitusta, vaimoni maalaili uusiin irtolistoihin uuden värimaailman.
Niin palaan vielä tuohon kesäautoomme.Kylmäkäynnistysngelma johtuu/johtui naftan syöttöpumpun vuodosta - yksinkertasisesti polttoaineen saannista käynnistystilanteessa.
Johtui uskallan kirjoittaa, sillä kävin Kemin Diesel Oy:n asiantuntijan juttusilla päivällä. Hän "seppäsi" syöttöpumppua vaihtamalla mm. yhden tiivisteen ja pari letkua. Hän kuulosteli dieselkoneen käyntiä ja kertoi useista vanhan koneen käyntiin vaikuttavista tekijöistä, mikäli nyt suoritetut toimenpiteet eivät tuoneet pysyvää muutosta kylmäkäynnistykseen.
Totesin iltapäivällä vaimolleni: "Mitäpä jos huomenna savustetaan ahvenia, jos lähden käväisemään merellä ja jos ahvenia on tullakseen." Näin päätimme tehdä. Matoja tosin en löytänyt kuin muutaman. Niitä on merellä pakko käyttää säästeliäästi.
Ajelin Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja annoin aluksi veneen vapaasti liikkua rantaa kohti. Minulla oli kaksi jigionkea ja yksi pilkki yhtä aikaa vedessä. Edellä mainitulla tavalla tuli muutama ahven. Ajauduin aika matalalle, vettä ei ollut kuin 1,5 m...
Päätin siirtyä "keskelle ei mitään" ja hiukan syvemmälle eli noin 2, 5 m syvyyteen lähemmäksi Kojukalliolta Ajoksen suuntaan menevää väylää. Ankkuroin veneen.
Tuskin olin saanut onget ja pilkin veteen, kun alkoi tapahtua. Hetkessä sain muutamia ihan hyvänkokoisia ahvenia ja...
Tämä saattaa tuntua Sinusta kalavaleelta, mutta tämä on taivahan tosi niin kuin eräs opettajakollega tapasi sanoa hiukan epäillessämme hänen tarinoitaan...
Pilkkiin jysähti tosi iso ahven. Kuinka iso, sitä en voi sanoa, sillä se pääsi veneen reunalta irti. Se pääsi irti, koska pilkissä käyttämäni iso jigikoukku oikesi. Oikesi sen verran, että ote irtosi ahvenen leuasta. Ehkä vetoni oli liian raju...
Kuulen aivan selkeästi muutaman lukijan jupisevan, että tunaroin koukun veneen reunaan, jossa se oikesi. Ei se niin käynyt...
Väänsin koukun entiseen muotoonsa mukana olleilla pihdeillä ja koukku uuden mahdo kera äkkiä veteen. Edellä olevaa kalaa ei sen koommin näkynyt, mutta savustuskalat sain kasaan ja mikä tärkeintä - kaikilla pyyntivälinelllä sain jotakin.
Rantaan takaisin tultuani kesäautomme käynnistyi kertalaakista, toivottavasti näin jatkossakin.
Kerroin vaimolleni em. jigikoukun oikeamisen. "Olikohan se hauki?" hän kysyi. "Ei ollut, koska näin vilauksen ahveneesta veneen reunalla ennen irtoamista." totesin hänelle.
Huomenna savustamme ahvenia, se on varma. Varma on myös se, että Selkäsaaren pohjoispäätyyn "keskelle ei mitään" menen uudemmankin kerran kokeilemaan kalaonnea...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti