Kreikan kansanäänestyksen ei-äänien voitto kuohuttaa euroaluetta enemmän poliittisesti kuin taloudellisesti. Suomalaisasiantuntijat eivät osaa ennustaa, millaisen jatkon velkakriisi saa. Kaikki toistavat, että päätökset ovat ratkaisevia ja vaikeita.
”Tilanne on jälleen kerran astetta vaikeampi. On vielä vaikeampi löytää yhteistä tahtoa, kun Kreikan hallitus on entistä vahvempi omissa vaatimuksissaan. Toisaalta EU ei tunne halua antaa kauheasti periksi lainaehdoista”, selvittää Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikainen toteaa, että kaikki, mikä heikentää EU:ta taloudellisesti tai poliittisesti, heijastuu Suomeen.
”On selvä, että jos EU heikentyy ja valuuttaunionin toiminta häiriintyy sekä euron uskottavuus kärsii, kaikki heijastuu Suomen talouteen ja poliittiseen asemaan.”
Pahin skenaario Tiilikaisen mukaan on se, jos yleinen epätietoisuus pitkittyy.
”Se lisää epävarmuutta markkinoille ja EU:n poliittiseen toimintakykyyn. Tarvitaan ripeitä toimia ja kompromissia. Mitä pidemmäksi spekulointi menee, sitä hankalammaksi tilanne tulee”, Tiilikainen uskoo.
Hän pitää Kreikan euroeroa äärimmäisenä ratkaisuna. Kysymys on Tiilikaisen mukaan siitä, ryhdytäänkö uudesta apuohjelmasta neuvottelemaan.
”Kreikka on velkaa IMF:lle ja kohta EKP:lle, joten keskusteluyhteyksiä tarvitaan. Palataanko neuvottelupöytään, jossa neuvottelut laitettiin poikki ennen kansanäänestystä? Aletaanko neuvotella kolmannesta apupaketista ja siihen liittyvistä ehdoista Kreikan hallituksen kanssa?”
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä nostaa esille Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakisin eron.
”Se on Kreikan puolelta ele halukkuudesta sovintoon, Varoufakis on ärsyttänyt kaikkia. Mutta ei se mitään ratkaise”, Vihriälä tulkitsee.
Hänen mukaansa Kreikka haluaa eritoten velkahelpotusta. Vihriälä huomauttaa, että ainakin saksalaisten reaktiot ovat olleet jyrkkiä. Pankkien toiminta vaikeutuu päivä päivältä, jos EKP ei lisää hätärahoitustaan.
”Silloin Kreikan täytyy ruveta käyttämään muunlaisia maksuvälineitä, sillä täytyyhän valtion maksaa laskuja. Jos euroja ei ole enää käytössä, ajaudutaan taktisesti toisen rahan luomiseen, rinnakkaisvaluuttaan.”
Kreikan asteittainen euroero on Vihriälän mukaan mahdollinen. Tilanne on kuitenkin epäselvä, eikä kukaan tiedä, miten eurosta eroaminen juridisesti tehdään.
”Kreikan velkataakkaa saattoi pitää kestävänä. Nyt on vaikeampi perustella, että velka olisi kestävällä tolalla. Tämä on myös IMF:n arvio. Velkahelpotuksen antaminen Kreikalle ei kuitenkaan ole kellekään kovin houkutteleva vaihtoehto. Tähän asti Kreikka ei ole joko halunnut tai pystynyt pitämään kiinni siitä, mitä on sovittu”, Vihriälä pohtii.
”Tämän vuoden farssin jälkeen velkahelpotuksen tarpeellisuus on suurempi kuin puoli vuotta sitten.
Kreikkalaiset ovat sen itse aiheuttaneet.
Yhden sellaisen maan, joka ei pelaa yhteisten sääntöjen mukaan, velkoja helpotetaan.
Ne maat, jotka taas toimivat sopimusten mukaan, eivät saa erityisiä helpotuksia, kuten Portugali, Espanja ja Irlanti.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti