keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Antti Rinne on täysin oikeassa...

Luettuani alla olevan tekstin korvissani alkoi soida Nälkämään laulu:

Nälkämaan laulu

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien päät!
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.

Taival lie hankala - olkoon vaan!
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!
Kolkasssa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan!
Vainojen virmat, oi vaietkaa!
Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!
Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan
puolesta hengen, heimon ja maan.

Nosta jo rintaasi maausko uus,
taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!


Sanat Ilmari Kianto, sävel Oskar Merikanto
Nälkämaan laulu, jota myös Kainuun marssiksi kutsutaan, on eniten laulettuja maakuntalaulujamme. Kajaanin maanviljelysseura tilasi sen seuran omaksi laulukseen Ilmari Kiannolta vuonna 1911. Sävellystyö tilattiin Oskar Merikannolta. Seuran sihteeri katsoi, että sanoja oli liikaa ja sovitteli säveltäjän kanssa säkeet nykyiseen järjestykseen.

Alkuperäiset sanat (vuodelta 1911):

Ankara, ankara täällä on työ
pitkä on talvi ja valju on yö -
Miehiset miehet ja naiset, hei:
meillä ei vaikerrus kuulu, ei!

Taival lie hankala - olkoon vaan!
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!
Kolkassa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan.

Wainojen virmat - oi vaietkaat!
Rapparit, ryöstäjät - kaijotkaat!
Miekkaa ei tarvis, tarmoa vaan
puolesta hengen ja heimon ja maan!

Hammasta purren ja parkumus pois!
Wierasko voimamme korvata vois?
Tänne ne sortuis' tuskahan työn,
tuiskujen helmaan ja yrmyihin yön.

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!

Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien pää!
Meille myös kevätkin keijunsa toi:
rastas ja metso täälläkin soi.

Meidänpä karhuja kaikuvi maa,
suksemme suihkivat tanhutten taa,
Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!

Kosta sun kolhusi, koeteltu mies!
Irroita itse sun kohtalos' ies!
Näytä nyrkkiä maailmalle,
keksi keinosi orjuudelle (alk.orjuuttajalle)!

Nosta rintaasi uskonto uus'!
Taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies: muista miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!

Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa!
Raukat vain menköhöt merten taa! 

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Rinne vuorineuvosten muutosta Portugaliin: "Talouseliitillä ei mitään häpyä missään"

Sdp:n ja keskustan puoluejohdot tuomitsevat yritysjohtajien eläkeveropakoilun.

TALOUS 

Olli Pohjanpalo
HELSINGIN SANOMAT
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Antti Rinne paheksuu voimakkaasti talouseliitin henkilökohtaisia eläkeratkaisuja.
Antti Rinne paheksuu voimakkaasti talouseliitin henkilökohtaisia eläkeratkaisuja.


Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että talouselämän eliitti elää omaa elämäänsä. "Heillä ei ole mitään häpyä missään."
Helsingin Sanomat uutisoi tänään Keskon entisen pääjohtajan Matti Halmesmäen, Rautaruukin Sakari Tammisen ja Nokian renkaiden Kim Granin muuttaneen kotipaikkansa Portugaliin, jossa he voivat nauttia eläkkeistään täysin verovapaasti.
"Nyt pitäisi mennä peilin eteen ja kantaa vastuu. Ei voi kuin ihmetellä kuinka moraali on kadonnut", Rinne sanoo.
Tausta

Eläkeuudistukset eivät koske johtajia

Eläkeiän nostaminen tai eläkkeiden leikkaukset eivät koske niitä toimitusjohtajia, jotka ovat neuvotelleet itselleen etuusperusteisen lisäeläkkeen.
Vapaaehtoisen lisäeläkkeen kustannukset maksaa yleensä osakkeenomistaja.
Osakkeenomistaja voi olla myös valtio eli veronmaksajat.
Myös työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajilla on lisäeläkkeitä.
Niiden vuosikustannukset nousivat takavuosina satoihintuhansiin euroihin johtajaa kohden, ja kustannukset maksoi työeläkejärjestelmä.
Eläkejohtajien lisäeläkkeistä päättivät eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenet.
Hallitusten jäsenillä itsellään oli usein lisäeläke.
Hän kertoo saaneensa hallitusohjelman julkistamisen jälkeen 300–400 viestiä kansalaisilta, jotka tuskailevat hallituksen suunnitteleman asumistuen leikkauksen kanssa. Nämä ihmiset elävät jo köyhyysrajalla.
Portugaliin muuttaneen kolmen johtajan eläkkeet vastaavat yhteensä lähes 500 suomalaisen keskimääräistä eläkettä, Rinne sanoo.
"Niillä, jotka näistä palkkioista ovat päättäneet, ei ole mitään suhteellisuuden tajua missä tämä yhteiskunta menee."
Rinne kannustaa miettimään eläkekattoa Suomeen.
"Eläkejärjestelmämme ei ole kestävällä pohjalla, mikäli pienituloisten eläkkeenmaksu perustuu nuukuuteen ja johtajien eläkkeenmaksu ahneuteen."
Keskustan varapuheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) ei tyrmää ajatusta eläkekatosta, mutta pitää täysin perustavana asiana sitä, että kaikki olisivat saman eläkejärjestelmän piirissä. Rehula sanoo, että aina on tietty joukko ihmisiä, jotka pystyvät hoitamaan oman eläketurvansa.
"Jos päätetään eläkekatosta, kysyn Rinteeltä miten hän hoitaisi sen jälkeen näiden ihmisten osallistumisen yhteiseen savottaan."
Rehula sanoo olevansa pettynyt siihen, että näitä veropakolaisia on ja viittaa kolmeen vuorineuvokseen.
"Tämä joukko pystyy kaikissa tilanteissa oman eläketurvansa järjestelemään."
Rehulan mukaan eläkekatosta on paljon puhuttu, mutta aina se on kaatunut siihen, että kaikkia ei saada saman eläkejärjestelmän piiriin.
Rinteen mukaan eläkeveropakolaiset työntävät palkansaajia yhä kauemmas yhteiskuntasopimuksesta. Hän muistuttaa, että ay-liike on saanut aikaan eläkesopimukset ja maltilliset palkkaratkaisut, mutta "nämä herrat vaativat lisää palkanalennuksia ja työajan pidennyksiä".
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)