Olimme Selkäsaaressa 22.-23.07.2015 välisen ajan.
AITAKI-tolppajalustoille perustuva katos saatiin vajaan kahden päivän aherruksen päätteeksi aikalailla pitkälle. Ei vielä ihan "viittä vaille valmiiksi" mutta ei paljon muutenkaan...
Ne viimeiset millimetritarkkuudet tuntuivat tuskallisilta. Jonkun kohdan kun sai oikaistuksi, se "poiki" poikkeamaa johonkin muualle. Täytyi psyykata itsensä ajatukseen - se on vain tulistelupaikan katos - ja mahdolliset virheet voi näppärästi "puolittaa ja/tai peittää listoilla".
Toisaalta niitä "hullu ei huomaa eikä viisas virka mittään" niin kuin suomalaiset ovat kautta aikojen todenneet.
Mutta mitä tapahtui torstaina aamulla klo 07.30?
Käväisin ulkosalla ja sisään tullessani tuvan etelänpuoleisesta ikkunasta oli yllättävä ja upea näky. Totesin vaimolleni: "Vilkaisehan ulos!"
Noin viidentoista metrin etäisyydellä oli kaksi kookasta uroshirveä kaikessa rauhassa rouskuttelemassa pensaita, lehtipuiden alkuja ja näyttipä heinätupsutkin kelpaavan...
Liikkumisemme mökin sisällä sai hirvet hiukan höristelemään korviaan, mutta ne jatkoivat ateriointiaan. Otin kännykkäkameralla niistä muutaman kuvan. Seurasimme hirvien ateriointia viitisentoista minuuttia.
Onhan se upea eläin!
Tehokkaan tuntuista tuntui olevan myös ateriointikin. Ymmärrän hyvin metsätaimikoiden omistajien murheet, mikäli hirviä liikkuu alueella.
Aukaisin kamarin puoleisen oven varovasti. Minut nähdessään hirvet lähtivät välittömästi - ylväin askelin ja lähes äänettömästi metsikköön. Näimme niiden pysähtyvän hetkeksi aikaa kauemmpana ja sitten ne jatkoivat matkaansa kivirakkaa kohti..
Pohdiskelimme näkemiemme hirvien painoja. Kukatie ne olivat 400-500 kg. Varsinkin toinen niistä oli tosi kookas.
Kemin edustalla olevassa Selkäsaaressa on varmaan pysyvästi noin kymmenen hirven populaatio.
Kukaties jollakin tämän artikkelin lukijalla on asiaan tarkempaa tietoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti