keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kreikan euroero on nyt todennäköisempi kuin kertaakaan eurokriisin aikana...

Seurasin hetki sitten Suomen television, TV 1:n aamu-uutisia. Oli selkeästisunnuntai aistitavissa, että EU-päättäjien kärsivällisyys Kreikan vitkuttelun suhteen on loppu. Nyt on vihdoinkin annettu selkeät takarajat - perjantaiaamu ja sunnuntai - johon mennessä on tapahduttava selkeästi jotain konkreettista/myönteistä/päätöksiä asiassa eteenpäin pääsemiseksi tai EU varautuu Kreikan euroeroon...

Moni suomalainen lukija saattaa ihmetellä, miksi minä täällä Perämeren pohjukassa, Kemissä kirjoitan/lainaan kirjoituksia aktiivisesti mm. Kreikan tilanteesta. Siksi, että se koskettaa minua, myös Sinua, käytännössä kaikkia suomalaisia.
Miten?
Siten, että me olemme EU:n jäsenmaana osaltamme maksumiehiä Kreikan holtittomassa taloudenpidossa. Pahinta tässä kurjuudessa on se, että laskun suuruutta ei ymmärtääkseni kukaan vielä osaa kertoa. Pikkusumma se ei kuitenkaan ole...

Lisäksi meidän suomalaisten omakin valtiontalous yskii, lähivuodet ovat tiukkoja ilman ylimääräisiä maksuvelvoitteita.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Kreikka hukkasi tärkeät 24 tuntia

 8.7.2015 8:30 | Päivitetty 8.7.2015 8:36

Hallitus lupaa tänään esityksen, jota ministerit odottivat eilen. Euromaat eivät lupaa pikarahoitusta.
Kreikan huojuva pankkisektori ja kassakriisin kanssa kamppaileva valtio eivät ole saamassa pikaista helpotusta tilanteeseensa. 
Toisin kuin euromaat odottivat, Kreikan uusi valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ei eilisessä kokouksessa antanut ministereille uutta esitystä rahoitusehdoista.
Maan odotettiin kuitenkin pyytävän uutta hätälainaohjelmaa vielä illalla tai viimeistään tänään. Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen 
Dijsselbloem
 sanoi euroryhmän pitävän tänään puhelinkokouksen, jossa Kreikan virallista tukipyyntöä käsitellään.
Kreikan valtio tarvitsee 3,5 miljardia euroa 20. päivään mennessä, sillä silloin maalla erääntyy iso lainaerä EKP:lle. Euroryhmä ei kuitenkaan lupaile minirahoituspakettia välittömien rahoitustarpeiden kattamiseksi.
”Tämä tulee olemaan pitkä prosessi. Minkäänlaista lyhytaikaista siltarahoitusta emme ole Kreikalle rakentamassa”, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) sanoo.
Jos Kreikka ei hoida erääntyvää EKP-lainaa, keskuspankki ei luultavasti voi jatkaa pankkien hätärahoitusta, sillä se rikkoisi perussopimusta. Tämä viimeistään kaataisi pankkisektorin.
Voi kuitenkin olla, etteivät pankit kestä edes näin pitkään. Talletuspaosta kärsivä pankkisektori on heikossa kunnossa, ja romahduksen spekuloidaan olevan vain päivien päässä. Pankit on määrätty pidettäväksi kiinni ja käteistä saa nostaa vain 60 euroa päivässä.
Pankit ovat täysin riippuvaisia EKP:n hätärahoituksesta.
Maanantai-iltana EKP ilmoitti laskevansa pankkien toimittamien vakuuksien arvoa. EKP ei kertonut, kuinka suuri vakuusarvojen leikkaus oli. Yleisesti arvioitiin, ettei päätös välittömästi vaikeuta pankkien hätärahoituksen saantia, mutta oli varoitus Kreikalle. Jos Kreikka, joka on jo jättänyt yhden IMF-lainaerän maksamatta, jatkaa maksujen laiminlyöntiä, tarkoittaisi tämä vakuusarvojen suurempaa leikkausta. Perjantaina Kreikalla erääntyy kahden miljardin euron erä lyhytaikaista lainaa.
Sekä euroryhmän ja että myöhemmin illalla pidetyn euromaiden huippukokouksen ympärillä oli dramatiikkaa.
Kreikan euroero on nyt todennäköisempi kuin kertaakaan eurokriisin aikana. 
Usean euromaan johto on jo valmis päästämään Kreikan ulos rahaliitosta, jos maa ei sitoudu rahoitusehtoihin.
Jos Kreikan hätälaina-anomus on euromaiden mielestä uskottava ja rahoitusneuvottelut päätetään aloittaa, keskusteluista voi silti odottaa erittäin vaikeita.
Erään EU-lähteen mukaan Tsakalotos kertoi euroryhmälle suuntaviivoja siitä, millaista sopimusta kreikkalaiset suunnittelevat velkojien kanssa.
Lähteen mukaan pohjana toimisi velkojien viimeisin ehdotus sekä pääministeri Alexis Tsiprasin lähettämä kirje, jossa hän pääpiirteissään hyväksyi ehdot.
Ongelma on, että ehdot koskivat vain 15 miljardin euron rahoituserän maksamista. Nyt Kreikka aloittaa neuvottelut kokonaan uudesta, monivuotisesta ja luultavasti kymmenien miljardien eurojen rahoituspaketista, joten sen on oltava valmis suurempiin uudistuksiin.
Kreikan hallitus on myös jälleen ottanut esiin vaatimuksen velkojen leikkaamisesta, mikä on punainen vaate useille euromaille.
”Mistään velkahelpotuksesta ei voida keskustella”, Stubb sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti