tiistai 14. heinäkuuta 2015

Ja maailma pelastuu...

Tämä lienee pieni askel otsikon suuntaan. Alla olevan artikkelin mukaan monta kiveä on vielä esteenä ennenkuin sopu on käytännössä viety kirjoihin ja kansiin - sinetöity. Tässä asiassa ei ole syytä epäonnistua. Ken elää, hän näkee...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Diplomaattilähde: Iranin ydinohjelmasta sopu – näihin viiteen asiaan se vaikuttaa

ULKOMAAT  
LEONHARD FOEGER / REUTERS
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry poistumassa neuvotteluista Wienissä maanantai-iltana.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry poistumassa neuvotteluista Wienissä maanantai-iltana.
Wienissä on tänään tiistaina tehty historiallinen sopimus, joka voimaan astuessaan päättäisi yli 12 vuotta kestäneet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta.
Iran ja sen neuvottelukumppanit Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä ja Kiina ovat hieroneet yksityiskohtia jo kolmatta viikkoa. Länsimaiden päätavoite neuvotteluissa on rajoittaa Iranin mahdollisuuksia ydinaseen valmistamiseen.
Uutistoimisto Reutersin diplomaattilähteiden mukaan sopuun päästiin tiistaiaamuna, mutta kokoukset ovat vielä käynnissä. Yksityiskohdista on kuitenkin tihkunut tietoa.
Sopimukseen on myös kirjattu kohta, jonka mukaan Iranin-vastaiset sanktiot voidaan palauttaa 65 päivän sisällä siinä tapauksessa, että maa rikkoo sopimusta. Lähteiden mukaan Iranin vastaisia pakotteita helpotetaan. YK:n asevientikielto sen sijaan pysyy voimassa vielä viisi vuotta ja ohjuksia koskeva kielto kahdeksan vuotta.
Lisätietoa sopimuksesta kerrotaan myöhemmin järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.
Neuvotteluiden ratkeaminen hyödyttää kaikkia, sanoo Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen emeritusprofessori Tuomo Melasuo.
"Ennen kaikkea siitä hyötyy Iran. Mielenkiintoista on nähdä, miten pakotteiden purkaminen vaikuttaa sen sisäiseen kehitykseen.
Pakotteiden purkamisen aikataulusta ei ole vielä kerrottu. Tietoa ei myöskään ole siitä, millaiset oikeudet länsimailla on tehdä tarkastuskäyntejä Iranin sotilaskohteisiin. Tarkastuksilla varmistettaisiin, että Iran pidättäytyy ydinaseen kehittämisestä.
Iranin presidentti Hassan Ruhani sanoi jo viikonloppuna, että Iran on neuvotteluilla "hurmannut maailman". Ruhani on tullu tunnetuksi maltillisemman suuntauksen edustajana maassa, jossa konservatiiviset voimat ovat vahvoilla.
"Sopimus kohentaa Iranin imagoa yhä enemmän", hän sanoo.
Advertisement
Iranin ydinvaltaa ovat pelänneet sekä Israel että Saudi-Arabia, joka pitää nousevaa Irania pahimpana alueellisena uhkanaan.
Israelin reaktio olikin kärkäs. Pääministeri Benjamin Netanyahu kutsuu sopimusta "historialliseksi erehdykseksi".
Varaulkoministeri Tsipi Hotovely kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että "sopimus on länneltä historiallinen antautuminen pahuuden akselille, jota Iran johtaa". Hän myös lisää, että Israel aikoo tehdä kaikkensa, jotta sopimus ei astuisi voimaan.
Sopimus on vielä hyväksyttävä Yhdysvaltojen kongressissa. Melasuon mukaan Israel pyrkii varmasti vaikuttamaan käsittelyyn kääntymällä sopimuksen vastustajiin, joita on etenkin republikaanien puolella.
"Tässä voi vielä olla pitkä prosessi edessä ja Yhdysvalloissa siihen vaikuttavat myös tulevat presidentinvaalit", Melasuo sanoo.
Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden maiden suhtautuminen sopimukseen on vaikeammin ennustettavissa. Yksi kysymys on Melasuon mukaan, jatkuuko Persianlahden maiden Iran-vastaisuus, vai kääntävätkö he kelkkaansa hakeakseen Iranin suosiota.
Iran on vaikutusvaltainen maa Lähi-idässä ja sen maakaasu- ja öljyvarannot ovat maailman suurimpia. Jos talouspakotteet poistetaan, mahdollisuudet kaupankäyntiin voivat olla otolliset.
Euroopan unionin tiedottajan mukaan neuvotteluihin osallistuneet maat pitävät viimeisen neuvotteluistuntonsa Wienissä aamupäivällä paikallista aikaa. Tämän jälkeen järjestetään tiedotustilaisuus.
Helsingin Sanomat listasi viisi asiaa, joihin sopu voi vaikuttaa.
1 Ydinaseiden leviäminen
Neuvotteluilla yritetään estää Irania saamasta ydinasetta. Jos Iran onnistuu rakentamaan ydinpommin, levottomaan Lähi-itään syntyy uusi ydinasevalta, joka uhkaa Israelia ja naapurimaita.
Iranin ydinase voi johtaa myös uuteen varustelukierteeseen. Iranin kilpailija Saudi-Arabia on jo ilmoittanut, että se haluaa kaiken aseistuksen, mikä Iranillakin on. Yhdysvalloissa pelätään, että ydinaseita voisi päätyä Iranin kautta terroristien käsiin.
2 Iranin ja lännen suhteiden liennyttäminen
Iranin ja länsivaltojen välit ovat olleet jäätävät vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta lähtien. Erityisesti Yhdysvallat ja Iran ovat verivihollisia. Sopimuksen syntyminen saattaisi lähentää suhteita.
Yhdysvallat odottaa, että sopimuksen syntyminen – ja sen ehtojen noudattaminen – tekisi Iranista luotettavan kumppanin, jonka apu on välttämätön taistelussa äärijärjestö Isisiä vastaan. Sopimuksen synty olisi myös merkittävä ulkopoliittinen voitto presidentti Barack Obamalle.
3 Uusi sota Lähi-idässä
Lähi-itä on jo nyt kaaoksessa. Syyriassa on käynnissä hirvittävä sisällissota, ja Isis on perustanut "islamilaisen valtion" Syyriasta ja Irakista valtaamilleen alueille. Saudi-Arabia liittolaisineen on sodassa Jemenissä. Iran tukee shiiataistelijoita Syyriassa, Irakissa, Jemenissä ja Libanonissa.
Ydinase lisäisi riskiä, että sitä myös käytettäisiin alueellisessa valtataistelussa shiiojen ja sunnien, Saudi-Arabian ja Iranin välillä. Ilman yhteistyötä Iranin kanssa alueen nykyisiäkin konflikteja on mahdoton ratkaista.
Jos ydinneuvottelut epäonnistuvat, sota uhkaa myös toisesta suunnasta: Israel ei hyväksy sitä, että maan verivihollinen Iran saisi ydinaseen. Haukkamaisimmat poliitikot Yhdysvalloissa ja Israelissa ovat ehdottaneet iskuja Iranin ydinlaitoksiin, mikä voisi niin ikään johtaa uuteen sotaan Lähi-idässä.
4 Öljyn hinta
Iranin-vastaiset pakotteet ja kriisien kärjistyminen Lähi-idässä vaikuttavat öljyn hintaan, mikä taas vaikuttaa maailmantalouteen.
Sopimus ydinohjelmasta ja sitä seuraava pakotteiden purkaminen toisivat toivoa paremmasta tulevaisuudesta 77 miljoonalle iranilaiselle. Pakotteet ovat rampauttaneet Iranin talouden.
5 Kansainvälisen järjestelmän uskottavuus
Elleivät YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat saa sopimusta aikaan, usko kansainväliseen yhteistyöhön kokee kovan kolauksen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä ovat istuneet Iran-neuvotteluissa samalla puolella pöytää, vaikka niiden keskinäiset välit ovat Ukrainan sodan takia hyiset.
Neuvotteluissa epäonnistuminen heijastuisi muihinkin kansainvälisiin kriiseihin, joissa Yhdysvallat ja Venäjä ovat taustapelureina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti