Reki kulkee ja koirat haukkuu! Toivottavasti maratonneuvottelut ovat vieneet Kreikka-ongelmaa lähemmäksi maalia...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Juncker: Kreikkalaisia ei nöyryytetty – sopimuksessa ei ole voittajia tai häviäjiä
BRYSSEL. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja muiden euromaiden johtajat ovat päässeet sopuun toimista, joita kriisimaalta vaaditaan uusien lainojen vastineeksi.
Sopu syntyi 17 tuntia kestäneiden, koko yön yli jatkuneiden neuvotteluiden päätteeksi. Kokouksessa euromaiden johtajat latoivat Kreikan eteen rankan vaatimuslistan, jonka Tsiprasin on pistettävä toimeen ennen kuin lainaneuvottelut luvataan virallisesti avata.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kielsi yön aikana levinneet syytökset, että Kreikkaa olisi nöyryytetty ja että euromaat olisivat vaatimuksillaan "kaappaamassa vallan" kriisimaassa.
"Tämä on kompromissi, eikä siinä ole voittajia eikä häviäjiä. En näe, että kreikkalaisia olisi nöyryytetty tai että toiset eurooppalaiset olisivat menettäneet kasvonsa", Juncker sanoi Brysselissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa maanantaina aamulla.
Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem näyttivät äärimmäisen väsyneiltä yön yli jatkuneiden neuvotteluiden jäljiltä.
Tusk takelteli sanoissaan normaalia enemmän, kun hän kiitteli vieressään seisovia miehiä sovun aikaansaamisesta.
"Kiitos. Ilman teidän kovaa työtänne tämän päivän sopimus ei olisi ollut mahdollinen", Tusk sanoi.
Tuskin mukaan kaikki euromaat ovat nyt valmiita etenemään neuvotteluiden avaamisessa kolmannesta lainaohjelmasta. Kreikan täytyy kuitenkin ensin keskiviikkoon mennessä säätää lakeja tukusta uudistuksia ja reformeja sekä hyväksyä parlamentissaan lista lisätoimia.
FRANCOIS LENOIR / REUTERS
Yksi neuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä oli Kreikan valtionomaisuuden yksityistäminen. Saksa ajoi voimakkaasti – ja sai läpi vaatimuksen – että Kreikan valtionomaisuutta aletaan siirtää yksityistämisrahaston hallinnoitavaksi. Tavoitteena on kerätä tuottoa 50 miljardia euroa, jota Kreikan on käytettävä muun muassa velkojen kuittaamiseen.
Dijsselbloemin mukaan Kreikkaan kootaan asiantuntijaryhmä, joka arvioi, mitä valtionomaisuutta rahastoon voidaan siirtää. Osa valtionomaisuudesta myydään ja osa muutetaan rahaksi muilla tavoin.
Noin 25 miljardia euroa tuotoista käytetään Kreikan horjuvien pankkien pääomittamiseen. Jäljelle jäävistä varoista puolet menee velanmaksuun ja puolet Kreikan hallitus voi Dijsselbloemin mukaan sijoittaa Kreikkaan.
Euromaiden altiovarainministerit kokoontuvat uuteen kokoukseen Brysseliin jo tänään iltapäivällä.
Heidän on tarkoitus jatkaa keskusteluja siitä, millaista lyhytaikaista rahoitusta Kreikalle voitaisiin antaa ennen kuin koko lainatukiohjelma on käynnissä.
Ilman uutta rahoitusta Kreikka ei nimittäin selviä 20. heinäkuuta erääntyvistä lainoistaan Euroopan keskuspankille.
Dijsselbloemin mukaan lainaohjelman viimeistely on vielä "viikkojen päässä" ja "paljon työtä on vielä tehtävissä".
Kunhan Kreikan parlamentti on hyväksynyt koko Brysselissä hierotun ehtopaketin, euromaiden muut parlamentit – esimerkiksi Saksan liittopäivät – alkavat käsitellä asiaa.
Tämä voi tapahtua keskiviikkona, torstaina tai perjantaina.
Kunhan euromaiden kansalliset parlamentit ovat antaneet lainaneuvotteluiden avaamiselle hyväksyntänsä, euromaiden valtiovarainministerit antavat virallisen luvan instituutioille eli EU-komissiolle, EKP:lle ja Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle aloittaa neuvottelut ja viimeistellä sopimuksen.
Juncker sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että Kreikan pääministeri Tsipras kykenee puskemaan vaaditut uudistukset läpi omassa parlamentissaan.
"Kreikan tapauksen alusta saakka komissio on toistamiseen sanonut, ettemme hyväksy minkäänlaista grexitiä. Ei ole olemassa grexitiä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti