"Someupseeri" tylyttää Suomen Venäjä-keskustelua: Hyssytellään ja vaietaan
Suomessa ei vieläkään osata käydä avointa keskustelua turvallisuuspolitiikasta, sanoo majuri James Mashiri. Hyssyttely alkaa heti kun puheenaiheeksi tulee Venäjä, vaikka juuri nyt Venäjä kasvattaa iskukykyään pohjoisessa nopeammin kuin on osattu arvioida.
"Totuus on kuitenkin se, että (sotilaallinen) valmius maksaa. Kustannusneutraalia ratkaisua ei ole, vaan kyse on valintojen ja vajeiden siirtämisestä tulevaisuuteen. Naapurimme aikomuksen ennustettavuuden ja ennakoitavuuden heikentyessä herääkin kysymys, onko siihen varaa?" (Mashiri, 1.2.2016, ote James Mashirin blogista.)
Puolustusvoimien majuri James Mashiri ei epäröi kysellä sitä, mitä Suomessa on totuttu ajattelemaan, tai sanottu ääneen kun mikrofonit eivät ole päällä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevää blogia pitävä Mashiri onkin ansainnut äänekkyytensä vuoksi epäviralliset someupseerin natsat.
Puolustusvoimien majuri James Mashiri ei epäröi kysellä sitä, mitä Suomessa on totuttu ajattelemaan, tai sanottu ääneen kun mikrofonit eivät ole päällä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevää blogia pitävä Mashiri onkin ansainnut äänekkyytensä vuoksi epäviralliset someupseerin natsat.
Kylmästä sodasta on jo vuosikymmeniä, mutta vaaran vuosien perintö elää vahvana kansan mielissä. Mashirin mielestä suomalaiset eivät vieläkään kykene käymään avointa keskustelua turvallisuuspolitiikasta.
– Keskustelu on aika hyssyttelyä. Se on varattu tietylle piirille, tiettyyn aikaan. Niinä aikoina kun valmistellaan selontekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, keskustelu hiljenee, jopa vaikenee tyystin, Mashiri sanoo.
Myös läpinäkyvyyden puute ärsyttää, etenkin mainittujen selontekojen laadinnassa.
– Esimerkiksi Ruotsissa asianomaiset viranomaiset tuottavat julkiset raportit tausta-aineistoksi, jolloin selonteon johtopäätöksillä on hyvä jäljitettävyys. Meillä tällaista ei aina ole.
"Venäjän iskukyvyn kasvu ennustettua nopeampaa"
Mashiri ei halua maalailla turhia piruja seinälle. Tosiasiat voitaisiin kuitenkin myöntää ja niistä pitäisi puhua avoimesti. Näitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi Venäjän sotilaallisen iskukyvyn nopea kasvu aivan rajan tuntumassa.
– Se on kasvanut merkittävästi, enemmän kuin ennustettu. Ja se voi vaihdella hyvinkin nopeasti, kuten näimme Krimin tapauksessa.
Mashirin mukaan Venäjä harjoittaakin joukkojaan juuri laajoja ja nopeita operaatioita varten.
– Esimerkiksi kolme viikkoa sitten Venäjä harjoitteli maahanlaskujoukoillaan 30 000 miehen keskittämistä ilmateitse lyhyen etäisyyden ylitse. Tämä oli ihan lähistöllä.
Itärajalla Venäjä kasvattaa voimiaan etenkin pohjoisessa, jonne Venäjä on perustanut alueellisen johtoportaan maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisiä operaatioita johtamaan.
– Tässä on kyseessä resurssien turvaaminen ja (Venäjän) pääsy arktikselle, jos näistä tulee kiistaa. Suomi on sille tärkeä alue esimerkiksi suojapuskurivyöhykkeenä.
"3–5 vuoden päästä uhka voi olla merkittävä"
Kysymykseen "onko Venäjä turvallisuusuhka", on Mashirin mielestä mahdoton vastata. Mashirin mukaan turvallisuusuhkaa ei tulisi ajatella joko–tai-kysymyksenä.
– Uhka ei ole binääriluku, nolla tai ykkönen. Jos vastaus olisi "kyllä", niin tuskin istuisin tässä, vaan olisin puolustamassa maata.
– Uhka ei ole binääriluku, nolla tai ykkönen. Jos vastaus olisi "kyllä", niin tuskin istuisin tässä, vaan olisin puolustamassa maata.
Entä kuinka konkreettinen uhka Venäjä on nyt?
– 3–5 vuoden päästä uhka voi olla merkittävä, varsinkin kun harjoitukset lähestyy välittömästi rajan tuntumassa, pohjoisen alueella.
Millaisessa tilanteessa Suomesta voisi tulla Venäjän ja länsimaiden välisen sodankäynnin osapuoli?
– Se voisi olla Itämeren alueella oleva konflikti. Venäjä näkee Nato-maiden harjoitukset naapurimaissaan uhkina, joihin se vastaa. Esimerkiksi Turkin tapauksessa ilmatilaloukkaukset ovat johtaneet vakavaan kriisiin.
Mikä olisi Suomen turvallisuuden kannalta järkevin tapa turvata puolustuskyky. Nato, pohjoismainen yhteistyö vai liittoutumattomuus?
– Kaikki vaihtoehdot ovat selvittämisen arvoisia. Olennainen kysymys on, mikä on Suomen puolustusvoimien kyky 5–15 vuoden päästä. Kun vastaus tähän selviää, aukeaa vastaus muihin kysymyksiin. Nato-selvitys itsessään ei tee autuaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti