Analyysi: Venäläisten maakauppoja hyssyteltiin pitkään – vasta Ukrainan sota herätti päättäjät
Viranomaiset tai poliitikot eivät vuosikausiin halunneet myöntää venäläisten strategisista kohteista tekemien maakauppojen turvallisuusvaikutuksia. Keskustelu haluttiin aina kääntää vapaakaupan etuihin tai Saimaan kesämökkeihin. Vasta Ukrainan sodan aikana ääni muuttui kellossa, arvioi Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen.
Eletään kevättä 2010, teemme tutkivaa journalismia tuohon aikaan vetämälleni MTV3:n 45 minuuttia –ohjelmalle. Autiotalo on aina tyhjillään, kertovat tietolähteet. Ikkunan läheisyydessä on jalustaa muistuttava laite. Soittelen toimittaja Tuula Malinin kanssa asiasta useiden päivien ajan.
Sovimme puhelimessa, että kuvausryhmä lähtee tiettyyn aikaan paikan päälle. Perillä odottaa yllätys. Piipusta nousee harmaata savua. Tyhjillään ollut talo onkin täynnä.
Venäläiset kertovat – sujuvasti englanniksi – olevansa Jehovan todistajia. He sanovat ostaneensa lentomelualueella sijaitsevan röttelön tarkoituksenaan viettää lomaa. Kuin sattuman kaupalla lomanvietto on käynnistynyt juuri kyseisellä hetkellä, sovittuna kuvauspäivänä.
Myös venäläisten into ostaa maata varuskuntien, sotilaslentokenttien, asevarikkojen, tietoliikennemastojen, valtateiden ja vesiväylien varrelta oli virallisen Suomen mielestä pitkään sattuman sanelema juttu.
Keväällä 2010 puolustusministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön viestintäjohtajat kirjoittivat Helsingin Sanomiin yhteisen mielipidekirjoituksen, jonka mukaan maakauppojen valvonta oli kunnossa. Kansalaiset tosin kyselivät jo tuolloin, miten valvonta saattoi olla kunnossa ilman mitään kattavaa rekisteriä.
Osa poliitikoista havahtui ja ryhtyi puuhaamaan rajoituksia ETA-alueen ulkopuolelta tuleville maanostajille.
Vielä vuodenvaihteessa 2013–2014 ajatus oli päättäjien enemmistölle kauhistus. Tilannekuva oli sekaisin. Julkisuudessa ja eduskunnassa puhuttiin paljon venäläisen keskiluokan kesämökeistä, vähemmän turvallisuuskysymyksistä tai bulvaaniyhtiöiden rahanpesumahdollisuuksista.
Venäjän elinkeinoelämän lobbari Esko Aho kävi A-studiossakin selittämässä, miksi kiinteistökauppoja pitää päinvastoin tehdä enemmän.
– Meidän pitäisi luoda edellytykset sille, että tätä tapahtuisi entistä enemmän. Venäläiset investoivat, rakennuttavat ja ovat tältä osin luomassa suomalaista hyvinvointia, Aho selitti joulukuussa 2013.
– Isänmaata ei olla ostamassa jalkojemme alta. Venäläisten maa- ja tonttiomistukset Suomessa ovat vahvasti liioiteltuja, vakuutti kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen Iltalehdessä tammikuussa 2014.
Lakivaliokunta kaatoi samana vuonna esityksen maakauppojen rajoittamisesta äänin 5-12.
Samana vuonna Venäjä kovensi otteitaan maailmanpolitiikassa. Aseiden kalistelu Krimillä ja Itä-Ukrainassa muuttivat Suomen viranomaisten tilannekuvaa.
Maaliskuussa 2015 puolustusministeri Carl Haglund puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa. Äänenpainoissa oli tapahtunut rivakka U-käännös.
Haglundin mukaan kiinteistökaupat piti tästä eteenpäin huomioida eri tavalla kuin ennen. Valtion pitäisi kehittää lainsäädäntöä ja tarvittaessa voida lunastaa kiinteistöjä, jos siihen on turvallisuuspoliittisia intressejä. Samoihin aikoihin kansanedustaja, tuleva puolustusministeri Jussi Niinistö totesi, että kiinteistökaupat näyttävät joiltain osin liittyvän liikekannallepanon häiritsemiseen.
Myöhemmin valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea listasi, että maanhankinta strategisten kohteiden liepeiltä kuuluu uusiin hybridisodan ilmiöihin.
Kansanedustaja Pertti Salolainen kirjoitti viime yönä Twitterissä, että ”kymmenkunta vuotta sitten viranomaiset todistivat, että vaaraa ei ole”.
Suomi heräsi myöhään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
TV1:n A-studio käsittelee hybridisodan ilmiöitä tänään klo 21 alkaen. Katso myös Yle Areenassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti