maanantai 22. helmikuuta 2016

Epäluulo jäytää Suomen suhteita Venäjään...





Epäluulo jäytää Suomen suhteita Venäjään

Suomen suhteet Venäjään ovat osa lännen ja Venäjän suhteita, jotka eivät ole paranemassa. Kiista rajavalvonnasta syvensi Suomessa epäluuloa Venäjää kohtaan.

PÄÄKIRJOITUS  
Helsingin Sanomat

Lännen ja Venäjän suhteet pysyvät toistaiseksi huonoina. Poliittista yhteydenpitoa elvytetään, mutta suhteet eivät ole palaamassa edes sille tasolle, jota pidettiin normaalina ennen Ukrainan sotaa. Samalla Syyrian sota uhkaa syöstä suhteet uusiin syvyyksiin.
Kehityssuunta on ratkaiseva myös Suomen ja Venäjän suhteille. Ne ovat osa laajempaa kokonaisuutta, vaikka Suomessa korostetaan kahdenkeskisten yhteyksien merkitystä käytännön kysymyksissä.
Suomen suhteet Venäjään ovat taas arvioitavina useista syistä, joista kaikki eivät ole hälyttäviä, mutta jotkut ovat. 
Advertisement
Hallitus laatii kevään kuluessa selonteot Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuspolitiikasta. Arviot uhkakuvista ja puolustusvalmiudesta liittyvät Venäjään. Pakolaiskriisikin liittyy Venäjään yhä uusien turvapaikanhakijoiden saapuessa itärajalle. Nato-selvityksessä on hyvin paljon kyse Venäjästä.
Selontekojen valmistelu ei ole julkista, mutta ilmapiiri on epäluuloinen ja huolestunut. Epäluulo syveni syksyllä, kun Venäjä lakkasi pyytämästä tarpeellisia matkustusasiakirjoja Suomen itärajalle pyrkiviltä ihmisiltä.
Suomen ulkopolitiikan johto sanoo toistuvasti, että kahdenkeskiset yhteydet Venäjään ovat hyvät ja toimivat. Niin voi sanoa, koska monet kahdenkeskiset asiat toimivat aivan normaalisti. Lisäksi, jos sanottaisiin virallisesti, että suhteet eivät ole hyvät eivätkä toimivat, vaikutukset olisivat dramaattisia ja yksinomaan kielteisiä.
Presidentti Sauli Niinistö matkustaa maaliskuun lopussa Moskovaan presidentti Vladimir Putinin kutsusta. Olosuhteet eivät ole yhtään helpommat kuin presidenttien kahdessa edellisessä Ukrainan sodan jatkuessa järjestetyssä tapaamisessa.
Venäjä pyrkii edelleen kohentamaan kansainvälistä asemaansa myös voimankäytöllä ja yrittää nyt lisäksi murtaa Ukrainan sodan vuoksi määrättyjä pakotteita.
Presidenttien aiemmissa tapaamisissa Venäjä korosti julkisesti, että neuvotteluja oli käyty taloudesta ja kahdenkeskisistä suhteista. Niin luotiin kuvaa, että neuvotteluilla heikennettiin EU:n yhtenäisyyttä. Suomen tavoite neuvotteluissa oli päinvastainen.
Suomen johdossa on selvästi varauduttu uusiin samankaltaisiin yrityksiin. Presidentin ja ministereiden puheissa on korostettu hyvin samanlaisin sanakääntein, että Venäjälle määrätyt pakotteet johtuvat sen toimista Ukrainassa ja että mahdollisuus niiden purkamiseen riippuu yhtä lailla Venäjän toiminnasta Ukrainassa. Yhtenäisellä muotoilulla torjutaan etukäteen yrityksiä kammeta Suomea irti EU-rintamasta.
Venäjä on testannut Suomen reaktioita toistuvasti siitä lähtien, kun Venäjä nosti lasten huoltajuuskiistat ensimmäistä kertaa isosti esille valtion valvomissa tiedotusvälineissä vuonna 2009.
Vaikuttaminen tapahtuu myös kehujen kautta. Tiedotustilaisuudessaan joulukuussa Putin sanoi, että Suomen eduskunta oli torjunut länsimaiden painostuksen hyväksyessään Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa osaomistajana on venäläinen Rosatom. Parlamentit ovat Venäjälle houkutteleva vaikuttamiskohde.
Uusimmassa tapauksessa Venäjä julkisti pääministeri Dmitri Medvedevin haastattelun, jossa hän sanoi, ettei Venäjä voi estää turvapaikanhakijoiden tuloa idästä Suomen rajalle. Presidentti Niinistö vastasi Venäjän julkisesti esittämään haasteeseen julkisesti, kun hän tapasi Medvedevin Münchenissä toissa viikolla. Se oli perusteltu ja toimiva ratkaisu. Mahdollisimman suuri avoimuus auttaa pitämään Suomen ja Venäjän suhteet niin selkeinä kuin näissä oloissa on mahdollista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti