perjantai 19. helmikuuta 2016

Mikä brittejä EU:ssa risoo? Tässä viisi syytä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Mikä brittejä EU:ssa risoo? Tässä viisi syytä

Järki ja etenkin tunteet ohjaavat brittejä, kun he äänestävät Britannian mahdollisesta EU-erosta ehkä jo kesäkuussa. Listasimme asioita, jotka ajavat Britanniaa eroon EU:sta.

Britannian suhde manner-Eurooppaan on ollut ongelmallinen jo vuosisatojen ajan, eikä maa ole koskaan lämmennyt ajatukselle yhdentyvästä Euroopasta.
Kiistely EU-jäsenyyden eduista ja haitoista on jatkunut vuosikymmeniä.
Britannia neuvottelee torstaina alkavassa huippukokouksessa EU-maiden johtajien kanssa jäsenyytensä uusista ehdoista.
Brysselin neuvotteluiden tuloksella ei välttämättä ole merkitystä Britannian tulevan kansanäänestyksen kannalta, sillä brittien vaikea suhde Eurooppaan kumpuaa historiasta ja nostattaa kansassa voimakkaita tunteita.

1. Saari Euroopan ulkopuolella

Briteille manner-Eurooppa on vuosisatojen ajan näyttäytynyt epävakauden ja sotien tyyssijana, johon on syytä pitää kanaalin mittainen välimatka.
Tätä mielikuvaa ei ole ravistellut se, että viimeisen valloittajan saapumisesta saarivaltakuntaan on kulunut jo tuhat vuotta.
Brexit-leirissä uskotaan, että Englannin kanaali toimii jälleen vallihautana, joka suojaa Brittein saaria manner-Euroopan tapahtumilta.
Historian opetukset todistavat toisin: mantereen poliittinen kuohunta on aina ylittänyt kanaalin, olipa kyse Espanjan perimyssodista tai 1900-luvun maailmansodista.

2. Entinen suurvalta

Britannia on entinen suurvalta, jonka vaikutusvalta on yhä sen maantieteellistä kokoa suurempi.
Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja korostaa mielellään erityissuhdettaan Yhdysvaltoihin.
Entinen imperiumi ei helpolla niele muiden käskyjä ja korostaa mielellään olevansa erilainen kuin muut EU-maat.
Britit karsastavat sitä, että unioni voi päättää myös Britanniaa koskevasta lainsäädännöstä. Maa onkin onnistunut saamaan jäsenmaksuunsa alennuksen ja jäämään monen EU-maita velvoittavan sopimuksen ulkopuolelle.

3. Saksan ja Ranskan johtama unioni

Keskeinen ongelma briteille on ollut, että he liittyivät Ranskan ja Saksan johtamaan yhteisöön myöhään.
Jo vuonna 1944 Yhdysvaltain ulkoministeri Edward Stettinius totesi, että britit eivät viihdy kerhossa jota eivät itse johda.
Britannia jättäytyi vuonna 1957 Roomassa allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ulkopuolelle, mutta tavoitteli yhteisön jäsenyyttä turhaan jo kuuden vuoden kuluttua.
Britannian EU-jäsenyyttä luonnehtiikin hyvin itseriittoisuuden ja epävarmuuden vuorottelu.
Historia on opettanut briteille, että manner-Euroopan maiden liittoutuminen sitä vastaan on vaarallista. Tämän takia maa on pysytellyt unionissa, mutta hakenut samalla erivapauksia syvenevään yhteistyöhön.
Vaikka pääministeri David Cameron onnistuisikin tavoitteessaan neuvotella Britannian EU-jäsenyydelle uudet ehdot, tulos ei välttämättä vakuuta kansalaisia.
EU-kansanäänestyksessä vedotaan ihmisten pelkoihin ja tunteisiin, joita unionin nykyiset ongelmat ruokkivat.

4. Maahanmuutto muista EU-maista

Britannian ajaman EU:n täysremontin keskeinen tavoite on kitkeä muista jäsenmaista tulevaa maahanmuuttoa.
Britannia haluaa vähentää vierastyöläisten määrää muun muassa rajoittamalla heidän oikeuttaan saada työhön perustuvaa sosiaaliturvaa.
EU-maista tulevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut Britanniassa koko 2000-luvun muun muassa puolalaisten, romanialaisten ja bulgarialaisten vierastyöläisten tulon myötä.
Maahanmuutto on satanut unionin vastustajien laariin, ja esimerkiksi EU-eroa ajavan UKIP-puolueen kannatus on noussut.
Unionin voimattomuus pakolaiskriisin hoidossa lisää brittien huolta. Monien mielissä unioni yhdistyy turvapaikanhakijavirtoihin ja valvomattomiin rajoihin.
Näitä pelkoja jäsenyyden vastustajat pyrkivät hyödyntämään.

5. Euroalueen talousongelmat

EU-jäsenyyden puolustajat Britanniassa uskoivat pitkään, että ihmiset äänestävät unionin jäsenyydestä järkisyiden perusteella. He korostivat jäsenyyden ja yhteismarkkinoiden tuomia taloudellisia etuja.
Euroalueeseen kuuluvien maiden velkakriisit, jättityöttömyys sekä kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia ovat lisänneet brittien epäluuloja. On yhä vaikeampi vakuuttaa ihmiset siitä, että talouskasvusta nauttivan Britannian kannattaa sitoa kohtalonsa Kreikan, Ranskan ja Italian kaltaisiin maihin.
Jäsenyyden kannattajien mukaan unionin ulkopuolella Britannia joutuisi Norjan tavoin sopeutumaan yhteismarkkinoiden sääntöihin, mutta ei voisi vaikuttaa niiden sisältöön.
Britannia joutuisi joka tapauksessa sopeutumaan Saksan, Ranskan, Italian ja muiden jäsenmaiden tekemiin päätöksiin, koskivatpa ne talous-, energia- tai ilmastopolitiikkaa.
Pääministeri David Cameronilla on täysi työ vakuuttaa britit EU-jäsenyyden eduista, jos hän saa haluamansa lopputuloksen torstain EU-huippukokouksesta.
Tunnetasolla monet britit tuntevat voimakasta epäluuloa unionia sekä poliittista eliittiä kohtaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti