Olen usein kirjoittanut: Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään mutta siitä huolimatta...
Minä ja vaimoni muutimme elokuussa vuonna 1968 Kemistä Tampereelle - minä opiskelemaan Tampereen Teknilliseen Oppilaitokseen ja vaimoni töihin Tampellan konepajan sairauskassaan.
Oliko siihen maailman aikaan opintotukena: Opintorahaa, asumislisää ja valtion takaamaa opintolainasta - ei niin mutta...
Minulla oli alkuvaiheessa isäni takaamana Postisäästöpankista opintolaina. Elettiin niin sanotusti suu säkkiä myöten. Itse tein kesällä lähes yötä päivää tehtailla töitä. Pakostakin urakoinnista jäi rahaa talven varalle. Onneksi saimme vuokratuksi aluksi edullisen opiskelija-asunnon ja myöhemmin yksiön Tampereen keskustasta...
Oliko siihen maailman aikaan opintotukena: Opintorahaa, asumislisää ja valtion takaamaa opintolainasta - ei niin mutta...
Minulla oli alkuvaiheessa isäni takaamana Postisäästöpankista opintolaina. Elettiin niin sanotusti suu säkkiä myöten. Itse tein kesällä lähes yötä päivää tehtailla töitä. Pakostakin urakoinnista jäi rahaa talven varalle. Onneksi saimme vuokratuksi aluksi edullisen opiskelija-asunnon ja myöhemmin yksiön Tampereen keskustasta...
Nykyisillä korkotasoilla tuntuu lähes naurettavalta, että nuoret eivät muka uskalla - vuosikymmenien päähän uhkakuvia luomalla - ottaa opiskelunsa rahoittamiseksi ja nimenomaan nopeuttamiseksi opintolainaa.
En ymmärrä mokomaa.
En ymmärrä mokomaa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Opintotukeen tulossa rajut leikkaukset – lainan osuus voi kasvaa
Opintorahan taso voi laskea ja lainan osuus kasvaa. Tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt.
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Opiskelijajärjestöt varautuvat huonoihin uutisiin opintotuen uudistuksista puuhaamalla mielenosoitusta maaliskuun 9. päiväksi.
Selvitysmiehellä on aikaa helmikuun loppuun asti viimeistellä esitystään, mutta jo hallitusohjelmaan kirjattiin tuntuvat opintotuen kustannusten säästöt.
Selvitysmiehellä on aikaa helmikuun loppuun asti viimeistellä esitystään, mutta jo hallitusohjelmaan kirjattiin tuntuvat opintotuen kustannusten säästöt.
Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta on määrä leikata 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Se olisi noin neljännes nykytasosta.
Ensi vuonna leikkaus olisi 20 miljoonaa ja vuonna 2020 jo 90 miljonaa euroa. Myös opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan.
Toisaalta luvataan, että opintorahan, asumislisän ja lainan yhteissumma olisi vähintään 1 100 euroa kuukaudessa. Myös opintotukikuukausien määrän karsinta on hallitusohjelman liitteessä mainittu. Edellisessä uudistuksessa tukikuukausia jo vähän vähennettiin, mutta opintorahan taso vastaavasti hieman nousi uusilla opiskelijoilla.
Jotta vaaditut säästöt syntyisivät, vaihtoehdot jäävät vähiin.
Opintorahan tasoa voidaan leikata ja/tai opintotukikuukausia karsia. Ja jos asumislisään ei kosketa, 1 100 eurosta suuri osa olisi vastedes lainaa, joka ei tähän asti ole opiskelijoille juuri maistunut.
Opintorahan tasoa voidaan leikata ja/tai opintotukikuukausia karsia. Ja jos asumislisään ei kosketa, 1 100 eurosta suuri osa olisi vastedes lainaa, joka ei tähän asti ole opiskelijoille juuri maistunut.
Tosin syksyn 2014 jälkeen opintonsa aloittaneet ovat tarttuneet lainaan entistä herkemmin, koska vähintään 2 500 euron lainasta voi saada enintään 40 prosentin lainahyvityksen, mikäli valmistuu ajoissa. Nyt tosin tämä lainahyvityskin on vaarassa, kun kustannuksia karsitaan. ”Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa”, hallitusohjelman liite linjaa.
Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo lupaa oman esityksensä valmiiksi kaavaillussa aikataulussa eli viimeistään ensi maantaina.
Jyväskylän yliopiston koulutuksen taloustieteen professori ei vielä paljasta ehdotustaan, mutta hänen aiemmista kannanotoistaan voi päätellä paljon. Uuusitalo on puhunut korkeakoulutuksesta henkilökohtaisena investointina. Niinpä hän on kannattunut velaksi opiskelua ja jopa lukukausimaksuja myös suomalaisille.
Viimeksi viime viikolla Uusitalo ihmetteli Ekonomi-lehden kirjoituksessaan, miksi opintolaina ei kelpaa. ”Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa”, Uusitalo viittasi lainan edullisuuteen.
”Opintovaiheessa tulevaisuuden toimeentulo ja työllistymisnäkymät ovat useilla heikot tai ainakin niin hämärän peitossa, että eivät he toimi, kuten taloustieteellinen malli ennustaa”, huomauttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Heikki Koponen.
Myöskään ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä ei ”pakkolainaa” kannata. ”Pelkäämme, että lainapainotteisuus karkottaisi opiskelijat opintotuen piiristä”, Hemilä sanoo.
Lainapainotteisuus tarkoittaisi paluuta entiseen, sillä 1990-luvulla nostettiin opintorahan osuutta. Sittemmin opintotukijärjestelmään on tehty kymmeniä pikkurukkauksia, joten eri vuosina opintonsa aloittaneet ovat keskenään jo hieman eri asemassa.
Eri hallituksissa opintotuki on herättänyt intohimoja ja lupauksia ”kokonaisuudistuksesta”. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on väläyttänyt, että opiskelijat otettaisiin mukaan kokeiluun perustulosta, joka pitkällä tähtäyksellä voisi olla positiivisempi ratkaisu kuin nyt tehtävät leikkaukset. Myös tulorajoja hän on arvostellut liian tiukoiksi.
Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan 400 euroa kuukaudessa. Tuki haetaan erikseen alempaa ja ylempää tutkintoa varten, mutta yhteensä tukikuukausia on 50.
Yksi vaihtoehto uudistaa opintotukea olisi sellainen malli, jossa alempaan eli kandidaatin tutkintoon saisi yhä ”ilmaista” opintorahaa, mutta maisterintutkintoon vain lainaa.
Selvityshenkilön ehdotukseen tulee sisältyä arvio uudistuksen vaikutuksesta opintotuen kustannuksiin, opiskelijoiden toimeentuloon, opintojen kestoon ja siihen, miten järjestelmä vaikuttaa sosioekonomisilta taustoiltaan erilaisista perheistä tulevien opiskelijoiden hakeutumiseen korkeakouluopintoihin.
Uudistuksen tavoitteena on myös, että järjestelmä turvaa mahdollisuuden kokopäiväiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen, opetus- ja kulttuuriministeriö kaavailee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti