Alla olevassa artikkelissa ,Helsingin yliopiston tutkija (VTT) Hanna Smithin mukaan, Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu ensisijaisesti entisiin Neuvostoliiton alueisiin pois lukien Baltian maat.
Smithin mukaan myös Suomi on/olisi turvassa. Mikään ei ole niin varma kuin epävarma, se on syytä muistaa.
Elämme muuttuneessa ja yhä muuttuvammassa maailmassa takavuosikymmeniin verrattuna...
Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:
Tutkija: Tänne Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu - "ei ole valmis ottamaan Suomen kohdalla riskiä"
Lauantai 20.2.2016 klo 04.59
Helsingin yliopiston tutkija (VTT) Hanna Smithin mukaan Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu ensisijaisesti entisiin Neuvostoliiton alueisiin pois lukien Baltian maat.
Venäläisiä sotilaita paraatissa marraskuussa Moskovassa. (EPA/AOP)
Helsingin yliopiston tutkija (VTT) Hanna Smithin mukaan Venäjän sotilaallinen uhka ei kohdistu Suomeen. (KREETA KARVALA)
Venäjän sotilaallinen uhka ei Smithin mukaan kohdistu Suomeen tai Baltiaan, vaan esimeriksi Valko-Venäjään ja Moldovaan, joiden osalta ei voida sulkea Venäjän sotilaallista voimankäyttöä pois.
Ennen Ukrainaa Venäjä käytti kolme kertaa sotilaallista voimaa: kaksi kertaa Tšetšenian sodissa ja vuonna 2008 Georgiassa. Vuonna 2014 Venäjän miehitystavoite onnistui Krimin osalta, mutta Itä-Ukrainassa Venäjän tilanne on yhä auki.
- Tämä kokonaisuus kertoo siitä, että Venäjällä on kykyä ja halua käyttää sotilaallista voimaa, Smith sanoo.
Venäjän joukoille on tullut viime vuosina lisää sotilaallista iskukykyä, jolloin se uskaltaa käyttää sotilaallista voimaa aiempaa helpommin myös rajojensa ulkopuolella.
- Venäjälle riskit käyttää sotilaallista voimaa entisen Neuvostoliiton alueilla ovat aika pienet, eikä länsi lähde vastaamaan Venäjän voimankäyttöön näillä alueilla millään tasolla.
Smithin mukaan Venäjä ajaa omia tavoitteitaan niin sanotuilla etupiirialueillaan.
- Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina ja muut entisen Neuvostoliiton alueet lukeutuvat Venäjän etupiiriin. Ja jos näiden maiden johtajat kääntävät kelkkansa Venäjää vastaan, voi Venäjä ottaa sotavoimat käyttöönsä.
EU-jäsenyys suojaa Suomea
Vielä viisi vuotta sitten Venäjän sotilaallinen uhka koski myös baltteja, mutta nykyisin Naton ja USA:n valmius puolustaa Baltian maita on selvästi noussut
- Baltian kohdalla on selkeää, että silloin Venäjä lähtisi haastamaan Natoa ja Yhdysvaltoja, ja nykytilanteessa, kun jännite on niin korkea, ei Venäjä tähän lähde.
Smithin mukaan myös Suomi on turvassa.
- Suomen armeijan kyky ja kunto ovat aivan eri tasoilla kuin entisen Neuvostoliiton alueilla, joten Venäjä ei ole valmis ottamaan Suomen kohdalla riskiä.
Myös EU-jäsenyys suojaa Suomea.
- EU voi reagoida aika vahvasti talouspakottein, ja kuten Ukrainassa on nähty, Venäjä kärsii pakotteista.
Painoarvo suurvaltana noussut
Miksi Venäjä pelottelee muita maita sotilaallisella uhalla?
- Pelottelu on Venäjän lähestulkoon ainoa toimiva keino, jolla se saa muut maat kuuntelemaan itseään, Smith sanoo.
Aikaisemmin Venäjä yritti nousta suurvalta-asemaan energiatalouden avulla, mutta kun se ei toiminut, vaihtoi Venäjä taktiikkaa.
- Kun mennään sotilaalliselle puolelle, nousee Venäjän painoarvo suurvaltana merkittävästi.
- Ja viimeisenä kanuunana Venäjällä ovat nämä ydinaseet, jotka se on nostanut aiempaa aktiivisemmin keskusteluihin, Smith sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti