lauantai 27. helmikuuta 2016

Venäjän liberaali oppositio on vuosi Nemtsovin murhan jälkeen yhä voimaton ja hajanainen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Venäjän liberaali oppositio on vuosi Nemtsovin murhan jälkeen yhä voimaton ja hajanainen

Presidentti Putinin vastustajat kokoontuvat tänään lauantaina ympäri Venäjää muistamaan vuosi sitten murhattua oppositiojohtajaa Boris Nemtsovia. Valtion painostama liberaali oppositio on edelleen hajanainen ja sen kannatus on mitätöntä. Syyskuun duuman vaaleihin valmistautuva oppositio ei ole pystynyt hyödyntämään talousongelmista kumpuavaa protestimielialaa.

Kukkia ja kynttilöitä Boris Nemtsovin murhapaikalla Moskovan keskustassa
Boris Nemtsovin kukitettu muistopaikka. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Tasan vuosi sitten Kremlin kupeessa ammutusta oppositiojohtaja Boris Nemtsovista on tullut Venäjän liberaalin opposition kiistaton tunnushahmo.
– Nemtsovin tunnettavuus ja merkitys ovat kasvaneet hänen kuolemansa jälkeen. Hänestä on tullut eräänlainen brändi, jota liberaalin opposition edustajat pyrkivät käyttämään hyväkseen, sanoo moskovalaisen Poliittisen tiedon keskuksen johtaja Aleksei Muhin.
Traaginen murha ei ole kuitenkaan yhdistänyt demokratiaa ajavia hajanaisia liberaaliryhmiä tai edesauttanut niiden nousua varteenotettavaksi poliittiseksi voimaksi. Toisaalta niin kutsutun järjestelmän ulkopuolisen opposition tila ei ole myöskään heikentynyt oleellisesti.
Järjestelmän ulkopuolisella oppositiolla viitataan Kremlin salliman järjestelmän ulkopuolella oleviin ryhmiin, jotka toisin kuin parlamentissa istuvat oppositiopuolueet haastavat avoimesti presidentti Vladimir Putinia ja valtapuolue Yhtenäistä Venäjää.

Oppositiolta puuttuu moraalinen johtaja

Venäjän puolueet ovat perinteisesti hyvin johtajavetoisia. Tämä on vaikeuttanut myös hajanaisen opposition yhteistyötä.
Parnas-puoluetta johtanutta Boris Nemtsovia kuunneltiin yli puoluerajojen ja hän yhdisti omilla toimillaan liberaalia oppositiota. Työ jäi kuitenkin pahasti kesken.
– Nemtsovin murhasta ei tullut käännekohtaa demokraattisen opposition yhdistymiselle, Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov summaa.
Parnas jatkaa demokraattisen liittouman keräämistä ennen syyskuussa pidettäviä duuman eli parlamentin alahuoneen vaaleja. Se on tiivistänyt yhteistyötään Aleksei Navalnyin puolueen kanssa, mutta esimerkiksi pitkäaikainen liberaalipuolue Jabloko ei ole lämmennyt yhdistymisajatuksille.
Kolesnikov näkee Putinia vastustavan opposition yhtenä suurimpana heikkoutena juuri kaikkien kunnioittaman moraalisen auktoriteetin puuttumisen.

Valtio painostaa jatkuvasti oppositiota

Sisäisistä ristiriidoista huolimatta liberaalin opposition ahdinko johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä.
Valtion kontrolloimilla tv-kanavilla liberaalipoliitikot ovat tottuneet sylkykupin asemaan, ja he pääsevät esiintymään pääkanaville vain valikoidusti.
Viranomaiset tuntuvat pitävän myös huolen siitä, että presidenttiä ja päättävää eliittiä kritisoivien ryhmien toimintaa häiritään jatkuvasti. Kyse on niin ongelmista vaaleihin rekisteröitymisessä kuin puoluetoimistoihin tehtävistä yllätystarkastuksista.
– Muutamaa alueellista poikkeusta lukuun ottamatta opposition poliittinen toiminta estetään faktisesti kaikkialla, politiikantutkija Andrei Kolesnikov toteaa.
Hän ottaa esimerkiksi opposition kirkkaimpana tähtenä pidetyn Aleksei Navalnyin, jonka toiminta on sidottu lukuisilla tätä vastaan nostetuilla oikeusjutuilla. Rikostuomioiden vuoksi Navalnyi ei voi asettua ehdolle syyskuun duuman vaaleissa.

Tshethsenijohtaja ja opposition tulehtuneet välit  

Liberaalin opposition uhkailu ja nälviminen ovat kiihtyneet viime aikoina.
Esimerkiksi Putinin läheisenä liittolaisena tunnettu tšetšeenijohtaja Ramzan Kadyrov on kunnostautunut Parnas-puolueen puheenjohtajan Mihail Kasjanovin pelottelussa. Hän on ladannut muun muassa kuvapalvelu Instagramiin videon, jossa Kasjanov kuvataan kiväärin tähtäimessä.
Samalla oppositio on syyttänyt Kadyrovia itsevaltaisista otteista. Niin ikään Parnas-puolueen johtohahmoihin kuuluva Ilja Jashin julkaisi alkuviikosta yksityiskohtaisen raportin korruptoituneesta ja vastustajiaan kovalla kädellä kohtelevasta Tšetšenian päämiehestä.
Oppositio epäilee Kadyrovia kytköksistä Nemtsovin murhaan ja on vaatinut tšetšeenijohtajaa kuulusteltavaksi, jotta tämän mahdollinen rooli murhan tilaajana selvitettäisiin. Tutkintakomitea on kuitenkin julistanut tutkinnan päättyneeksi.
Nemtsovin murhan toteuttamisesta ja avunannosta on pidätetty viisi tšetšeenimiestä. Lisäksi murhan pääjärjestäjäksi epäilty kaukasialaismies on kansainvälisesti etsintäkuulutettu. Varsinaisen oikeudenkäynnin on määrä alkaa moskovalaisessa sotilasoikeudessa loppukeväästä.     

Kova kritiikki hermostuttaa Putinin tukijoita

Poliittisen tiedon keskuksen johtaja Aleksei Muhin pitää liberaalin opposition heikkoa kannatusta seurauksena sen suoranaisesta vihanlietsonnasta vallanpitäjiä kohtaan.
Hän mukaansa oppositio provosoi vastapuolta aggressiivisella käytöksellään ja yllyttää siten itseään kohtaan tyytymättömyyttä ja painostusta. Hän pitää uhrin asemaan asettautumista opposition käyttämänä strategiana.
– Tämä itse asiassa hyödyttää heitä, sillä se rakentaa lännessä arvostettua mielikuvaa vainotuista poliitikoista, Muhin sanoo.
Äänestäjien luottamuksen saamiseksi Muhin kehottaa liberaalia oppositiota keskittymään konkreettisiin avauksiin laajojen asiakokonaisuuksien kuten korruption kitkemisen ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisen sijaan. Hän pitää esimerkiksi liberaalin opposition talous- ja sosiaalipoliittisia ohjelmia riittämättöminä.

Talouskurimus ei nosta opposition kannatusta

Carnegie-keskuksen tutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan presidentti Putinin suosio estää liberaalin opposition kannatuksen kasvun. Tuki presidenttiä ja valtapuoluetta kohtaan voi olla suurelta osin passiivista, mutta se estää silti siirtymisen haastajan leiriin.
Venäjän kurja taloustilanne voisi antaa pontta opposition kannatuksen kasvulle, mutta Kolesnikov näkee asian päinvastoin. Kiristyneen poliittinen ilmapiiri saa ihmiset ennemminkin turvautumaan rahakirstujen päällä istuviin valtarakenteisiin erilaisten avustusten ja etuisuuksien toivossa.
– Sosiaaliset protestit eivät muutu poliittisiksi, vaan ne vielä parhaimmassakin tapauksessa saavat ihmiset vaatimaan vallassa olevilta muutoksia nykymenoon, Kolesnikov sanoo.
Niin kutsutun järjestelmän ulkopuolisen opposition kannatusta hillitsee myös ihmisten epäusko omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti