Pakolaiskriisi on kova pala EU:n yhtenäisyydelle.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
EU:n oikutteleva itäsiipi haluaa sulkea tien pakolaisilta – unionin yhtenäisyys rakoilee
Pakolaiskriisi vahvisti itäisen Keski-Euroopan yhteisrintamaa, mikä voi hajottaa EU:ta entisestään.
OGNEN TEOFILOVSKI / REUTERS
Euroopan unionin sisälle on muodostumassa aiempaa tiiviimpi itäisen Keski-Euroopan liittouma.
Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian pääministerit kokoontuvat maanantaina Prahaan muodostamaan yhteistä linjaa ennen loppuviikon EU:n huippukokousta, jonka pääaiheina ovat Britannian EU-sopimus ja pakolaispolitiikka.
Niin sanottu Visegrád-nelikko vastustaa pakolaisten uudelleensijoittamista EU:n sisällä ja muslimimaista tulevaa maahanmuuttoa ylipäänsä.
Maille on vaikea hyväksyä myös Britannian pyrkimys rajata muista EU-maista tulevien vierastyöläisten sosiaalietuja.
Pakolaispolitiikassa hankausta on etenkin Saksan ajaman linjan kanssa, jossa pakolaiskysymys yritetään ratkaista yhteistyöllä Turkin kanssa.
Saksalaislehti Der Spiegel kertoi lauantaina, että Visegrád-maat haluavat sen sijaan auttaa Makedoniaa tukkimaan reitin Kreikasta kohti pohjoisempia Euroopan maita.
EU:n yhtenäisyys pakolaispolitiikassa näyttää lipuvan yhä kauemmas huippukokouksen alla.
Virallisesti Prahan tapaamisessa juhlitaan 25 vuotta täyttävää Visegrád-yhteistyötä.
Helmikuun 15. päivänä 1991 Puolan, Unkarin ja Tšekkoslovakian johtajat kokoontuivat unkarilaiseen Visegrádin kaupunkiin. Kylmä sota ja kommunismin aika olivat ohi. Perustettiin ryhmä, joka sai kokouskaupungilta nimen ja lännestä suunnan. Kohti demokratiaa, markkinataloutta ja Euroopan unionia!
Tasan 25 vuotta myöhemmin kolmikosta on tullut nelikko. Slovakia ja Tšekki erkanivat 1993 itsenäisiksi valtioiksi. Maat liittyivät Natoon ja EU:hun.
Nyt entisten EU-intoilijoiden ryhmä niittää mainetta koplana, joka vastustaa pakolaistaakan jakoa mutta nostaa samalla unionin tukirahoja miljardien edestä. Puolassa ja Unkarissa huolena ovat demokratian tila ja vahvistuva euroskeptisyys.
Ukraina sota ja erilinjainen Venäjä-politiikka vaimensivat yhteistyötä, mutta Visegrádmaat löysivät toisensa uudestaan pakolaiskriisissä. Käännekohta oli Puolan hallituksen vaihtuminen loppuvuodesta.
”Visegrád-yhteistyön palauttaminen perustuu pienimpään yhteiseen nimittäjään: Syyriasta ja muualta Lähi-idästä tulevan maahanmuuton vastustamiseen”, puolalaisen Institute of Public Affairsin johtaja Jacek Kucharczyk sanoo.
”Vaikeita kysymyksiä, kuten suhdetta Venäjään, ei ole vieläkään ratkaistu.”
Visegrád-maiden pakolaispolitiikkaa on arvosteltu tekopyhäksi, sillä sadattuhannet puolalaiset, unkarilaiset, tšekit ja slovakit ovat muuttaneet paremman elämän perässä muihin EU-maihin. Heidän asemaansa heikentäisi Britannian pyrkimys leikata muista EU-maista tulevien sosiaaliturvaa osana uutta EU-sopimusta.
Kysymys on vaikea erityisesti Puolalle, joka haluaa pitää Britannian EU:ssa, mutta jonka johto ei halua Britanniaan muuttaneiden puolalaisten vihoja niskoilleen.
Maahanmuuttovastainen politiikka on tuonut mukanaan toisen itäisen Keski-Euroopan maita yhdistävän tekijän, josta EU on huolissaan.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán on vienyt politiikkaansa pakolaiskriisin myötä lähelle äärioikeistolaisen opposition tavoitteita.
Puolassa maahanmuuttovastainen politiikka auttoi viime syksynä valtaan kansallismielisen Laki ja oikeus -konservatiivipuolueen, joka on tehnyt sarjan uudistuksia, joiden pelätään heikentävän demokratiaa.
KACPER PEMPEL / REUTERS
Puolan ja Unkarin versio oikeistopopulismista näyttää toimivan periaatteella, jossa voittaja vie kaiken vallan eikä kunnioita sitoutumista EU:n perusarvoihin. EU:n puuttuminen sisäisiin asioihin pakolaiskysymyksessä nähdään vaarana itsenäisyydelle.
”Nämä populistiset ja radikaalit puolueet (--) lupaavat äänestäjille, mitä liberaali demokratia ei voi tehdä: tunteen voitosta, jossa enemmistö – ei vai poliittinen, vaan myös etninen ja uskonnollinen – voi tehdä mitä haluaa”, kirjoitti itäisen Keski-Euroopan tutkija Ivan Krastev The New York Timesissa. Krastev on myös huomauttanut, että EU:n itälaajentumista aikoinaan voimakkaasti ajanut Saksa on alkanut kyllästyä oikutteleviin itäisiin kumppaneihinsa.
Entisen itäblokin maat taas ovat kyllästyneet tunteeseen toisen luokan EU-maina, jolle sanellaan käskyjä Brysselistä.
Visegrád on liittoutumisestaan huolimatta varsin heikko EU:n suuria maita vastaan.
Nelikolla on yhteensä 64 miljoonan väestöpohja, vähemmän kuin Ranskassa tai Saksassa on asukkaita.
Mutta maanantain kokous saattaa olla vasta alkua laajemmalle itäiselle koalitiolle. Puolan EU-politiikan tavoite on saada myös Baltian maat, Bulgaria ja Romania, Kucharczyk sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti