Mielestäni aika alkaa olla kypsä tai ainakin kypsempi kuin ennen alla olevan artikkelin asian toteuttamiseen
Kaivoin vanhan, vuodelta 2008 olevan tekstini asiaan liittyvänä esiin. Todennäköisesti senkin jälkeen olen asiasta kirjoittanut...
Kaivoin vanhan, vuodelta 2008 olevan tekstini asiaan liittyvänä esiin. Todennäköisesti senkin jälkeen olen asiasta kirjoittanut...
Ylitornio ei luovuta lentomäkihankkeessa – kunta aloitti kaavoituksen uudelleen
Kaavoituksen kariutuminen – toistaiseksi – ei ole haudannut Ylitornion kunnan haaveita katetun lentomäen rakentamisesta Aavasaksalle. Mäen käyttäjiksi uskotaan saatavan myös ruotsalaisia ja norjalaisia hyppääjiä, jos ainutlaatuinen hanke saataisiin maaliin asti.
Ylitornion kunnan tavoitteena on muuttaa Tornionjoen yleiskaavaa, mikä mahdollistaisi suuren mäkikeskuksen rakentamisen. Tällä hetkellä yleiskaava ei mahdollista mäkikeskushankkeen rakentamista Aavasaksalle.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi mäkikeskusta koskevan kaavapäätöksen viime kesänä. Nyt kunnanhallitus on antanut tekniselle lautakunnalle tehtäväksi uuden kaavan valmistamisen jotta Tornionjoen yleiskaavaa voitaisiin muuttaa.
– Tavoitteena on, että maankäytöllinen ja kaavallinen valmius on olemassa. Eli jos jossain vaiheessa tulee sellainen tilanne, että edellytykset tälläisen katetun mäkikeskuksen rakentamiselle on olemassa niin meillä on sitten osoittaa paikka mihin sen voi rakentaa, kertoo kunnanjohtaja Tapani Melaluoto.
Rahoitus vielä avoinna
Hankkeen etenemisen aikataulu ja rahoitus ovat vielä avoinna.
– Selvää on, että pienen kunnan Ylitornion rahat ei riitä mäkikeskuksen rakentamiseen. Tällä hetkellä tekninen lautakunta selvittää kaavoitusta ja siinä voi mennä helposti vuosi tai kaksikin. Jos valituksia tulee niin aika saattaa hyvinkin tuplaantua, Melaluoto sanoo.
Kyseessä on arviolta 35-40 miljoonan euron hanke. Hankkeen projektipäällikkö Tapio Junnonen on luottavainen rahoituksen saamiseen.
– En ole ennustaja, mutta tiedän että rahaa on olemassa kun hanke on hyvin perusteltavissa. En usko, että tämä hanke kaatuu välttämättä rahaan, koska siinä on isoja työllisyysvaikutuksia, muun muassa rautatien rakentamista ja myös louhittavalla kivimassalla on tietty arvo, Junnonen sanoo.
– Lisäksi uskon, että hyvää tahtoa riittää ja Suomi ei aio varmaankaan menettää tälläistä vanhaa kovaa historiaa kuin mäkihyppy ja yhdistetty.
Suorituspaikoista pulaa
Junnonen luottaa hankkeen tarpeellisuuteen. Hänen mukaan Suomeen kaivataan harjoitus- ja kisapaikka jossa säiden epävakaisuus ei vaikuta hyppäämiseen. Junnonen onkin huolissaan suomalaisen mäkihypyn nykytasosta.
– Meidän pojilla ei ole ollut talvihyppyjä juuri ollenkaan ennen kuin kausi alkaa. Suomeen kaivataan suorituspaikkoja. Ei mäkihyppy nouse ellei urheilijat pääse harjoittelemaan varsinaista lajia. Esimerkiksi Matti Nykäsen hyvä menestys maailman parhaana hyppääjänä perustui hyvin paljon kovaan harjoitteluun hyppyrimäessä, toteaa Junnonen.
Junnosen mukaan myös pohjoismaiden välinen yhteistyö olisi merkittävää hankkeen myötä.
– Norjan ja Ruotsin mäkipomot ovat ilmaisseet etteivät he tule tekemään Pohjois-Ruotsiin tai -Norjaan hyppyrimäkeä, koska Aavasaksan mäkikeskus palvelisi myös heitä.
MÄKIHYPPYAJANTASAA…
Lahdessa
Salpausselän mäkihyppykilpailu keskeytettiin sunnuntaina 02.03.2008
huonojen hyppyolosuhteiden vuoksi, asiaan palataan Puijon kisoissa
Kuopiossa, jos ilmat sen sallivat. Em. tyyppinen asia ei enää ole
edes uutinen - Suomessakaan…
Olen
kauan sitten kirjoittanut nimimerkkikirjoituksia
mäkihyppyolosuhteiden kehittämisestä ärsyynnyttyäni mm. Saksan
mäkiviikkojen kohta joka toisen kilpailun keskeytykseen tai
siirtämiseen seuraavalle päivälle.
Milloin
tuulee kummulla takaa liikaa, milloin tuuli pyörii montussa
oikukkaasti, milloin yleensäkin tulee liikaa, milloin sataa
lunta/räntää/vetää, milloin lähtölavaa nostetaan/lasketaan,
milloin mitäkin! Kilpailuja on usein siirretty seuraaviksi päiviksi.
Lisäksi on sattunut useinkin, että kilpailu on jopa ratkaistu yhden
laskukierroksen perusteella!
Ilmasto-olosuhteet
ovat yksinkertaisesti muuttuneet ja siksi on etsittävä aivan uusia
ratkaisuja, mikäli lajia, mäkihyppyä tulevaisuudessa on tarkoitus
kilpailumielessä harjoittaa.
Suomen
Hiihtoliitto tukee vastikään tehdyllä päätöksellään
Kemijärven Suomutunturin lentomäkihanketta. Ylitornion Aavasaksan
hanke kärsi välierätappion…
En
tunne mäkihyppyasiaa muutoin kuin luonnonolosuhteiden osalta.
Mäkihyppy
on saatava kilpailulajina ”sisähallilajiksi”, jolloin kaikille
hyppääjille taataan tasavertaiset olosuhteet.
Siksi
Aavasaksa-projekti on mielenkiintoinen! Siinä on sopivan realistista
lievänluovaa hulluutta, jota kaivataan, jotta jotain uutta
vihdoinkin mäkihyppyrintamalla syntyy ja loppuu ainainen niuhotus
luonnonolosuhteiden vaikutuksesta lopputulokseen.
Nykyaikana
tekniikkaa hyväksi käyttäen voidaan taata jokaiselle
mäkihyppääjälle täsmälleen samanlaiset hyppyolosuhteet, jolloin
samalla ainainen jossittelu kilpailun ”oikeasta voittajasta” jää
myös sivuun.
Onko
se todella mahdollista? Kyllä!
Rakennetaan
Suomeen monimuotoinen Aavasaksan suunnitelmien tyyppinen
mäkihyppyhalli, jossa järjestetään kaikki maailman merkittävimmät
mäkihyppytapahtumat yksikön valmistuttua.
Kyseinen
mäkihyppyhalli suunnitellaan sekä ylä- että alamäen osalta niin,
että siinä voidaan kohtuudella hypätä turvallisissa olosuhteissa
60-180 metrin hyppyjä ja muunneltuna harrastaa pienimuotoista
laskettelua ympäri vuoden.
Tuuliolosuhteet
eli sopivat, oikeansuuntaiset nosteet taataan nykyaikaisella,
huippuunsa viritetyllä puhallintekniikalla.
Varsinaiset
lentomäkijutut voidaan edelleenkin järjestää niissä muutamissa
luomumäkihyppypaikoissa, joita tämä marginaalinen laji ilmeisesti
tarvitsee...
Pohdiskeluterveisin
entinen mäkihyppykatselija
Aki
Pyykkö
Kemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti