torstai 18. helmikuuta 2016

Suomen Aavasaksan mäkihyppyhanke elää - hyvä niin...

Mielestäni aika alkaa olla kypsä tai ainakin kypsempi kuin ennen alla olevan artikkelin asian toteuttamiseen
Kaivoin vanhan, vuodelta 2008 olevan tekstini asiaan liittyvänä esiin. Todennäköisesti senkin jälkeen olen asiasta kirjoittanut...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa 

Ylitornio ei luovuta lentomäkihankkeessa – kunta aloitti kaavoituksen uudelleen

Kaavoituksen kariutuminen – toistaiseksi – ei ole haudannut Ylitornion kunnan haaveita katetun lentomäen rakentamisesta Aavasaksalle. Mäen käyttäjiksi uskotaan saatavan myös ruotsalaisia ja norjalaisia hyppääjiä, jos ainutlaatuinen hanke saataisiin maaliin asti.

Aavasaksan lentomäen mallinnus.
Ylitornion kunta ajaa sinnikkäästi Aavasaksan lentomäkihanketta. Kuva: Ylitornion kunta
Ylitornion kunnan tavoitteena on muuttaa Tornionjoen yleiskaavaa, mikä mahdollistaisi suuren mäkikeskuksen rakentamisen. Tällä hetkellä yleiskaava ei mahdollista mäkikeskushankkeen rakentamista Aavasaksalle.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi mäkikeskusta koskevan kaavapäätöksen viime kesänä. Nyt kunnanhallitus on antanut tekniselle lautakunnalle tehtäväksi uuden kaavan valmistamisen jotta Tornionjoen yleiskaavaa voitaisiin muuttaa.
– Tavoitteena on, että maankäytöllinen ja kaavallinen valmius on olemassa. Eli jos jossain vaiheessa tulee sellainen tilanne, että edellytykset tälläisen katetun mäkikeskuksen rakentamiselle on olemassa niin meillä on sitten osoittaa paikka mihin sen voi rakentaa, kertoo kunnanjohtaja Tapani Melaluoto.

Rahoitus vielä avoinna

Hankkeen etenemisen aikataulu ja rahoitus ovat vielä avoinna.
– Selvää on, että pienen kunnan Ylitornion rahat ei riitä mäkikeskuksen rakentamiseen. Tällä hetkellä tekninen lautakunta selvittää kaavoitusta ja siinä voi mennä helposti vuosi tai kaksikin. Jos valituksia tulee niin aika saattaa hyvinkin tuplaantua, Melaluoto sanoo.
Matti Nykäsen hyvä menestys maailman parhaana hyppääjänä perustui hyvin paljon kovaan harjoitteluun hyppyrimäessä.
– Tapio Junnonen
Kyseessä on arviolta 35-40 miljoonan euron hanke. Hankkeen projektipäällikkö Tapio Junnonen on luottavainen rahoituksen saamiseen.
– En ole ennustaja, mutta tiedän että rahaa on olemassa kun hanke on hyvin perusteltavissa. En usko, että tämä hanke kaatuu välttämättä rahaan, koska siinä on isoja työllisyysvaikutuksia, muun muassa rautatien rakentamista ja myös louhittavalla kivimassalla on tietty arvo, Junnonen sanoo.
– Lisäksi uskon, että hyvää tahtoa riittää ja Suomi ei aio varmaankaan menettää tälläistä vanhaa kovaa historiaa kuin mäkihyppy ja yhdistetty.

Suorituspaikoista pulaa

Junnonen luottaa hankkeen tarpeellisuuteen. Hänen mukaan Suomeen kaivataan harjoitus- ja kisapaikka jossa säiden epävakaisuus ei vaikuta hyppäämiseen. Junnonen onkin huolissaan suomalaisen mäkihypyn nykytasosta.
– Meidän pojilla ei ole ollut talvihyppyjä juuri ollenkaan ennen kuin kausi alkaa. Suomeen kaivataan suorituspaikkoja. Ei mäkihyppy nouse ellei urheilijat pääse harjoittelemaan varsinaista lajia. Esimerkiksi Matti Nykäsen hyvä menestys maailman parhaana hyppääjänä perustui hyvin paljon kovaan harjoitteluun hyppyrimäessä, toteaa Junnonen.
Junnosen mukaan myös pohjoismaiden välinen yhteistyö olisi merkittävää hankkeen myötä.
– Norjan ja Ruotsin mäkipomot ovat ilmaisseet etteivät he tule tekemään Pohjois-Ruotsiin tai -Norjaan hyppyrimäkeä, koska Aavasaksan mäkikeskus palvelisi myös heitä.








MÄKIHYPPYAJANTASAA…

Lahdessa Salpausselän mäkihyppykilpailu keskeytettiin sunnuntaina 02.03.2008 huonojen hyppyolosuhteiden vuoksi, asiaan palataan Puijon kisoissa Kuopiossa, jos ilmat sen sallivat. Em. tyyppinen asia ei enää ole edes uutinen - Suomessakaan…

Olen kauan sitten kirjoittanut nimimerkkikirjoituksia mäkihyppyolosuhteiden kehittämisestä ärsyynnyttyäni mm. Saksan mäkiviikkojen kohta joka toisen kilpailun keskeytykseen tai siirtämiseen seuraavalle päivälle.
Milloin tuulee kummulla takaa liikaa, milloin tuuli pyörii montussa oikukkaasti, milloin yleensäkin tulee liikaa, milloin sataa lunta/räntää/vetää, milloin lähtölavaa nostetaan/lasketaan, milloin mitäkin! Kilpailuja on usein siirretty seuraaviksi päiviksi. Lisäksi on sattunut useinkin, että kilpailu on jopa ratkaistu yhden laskukierroksen perusteella!

Ilmasto-olosuhteet ovat yksinkertaisesti muuttuneet ja siksi on etsittävä aivan uusia ratkaisuja, mikäli lajia, mäkihyppyä tulevaisuudessa on tarkoitus kilpailumielessä harjoittaa.

Suomen Hiihtoliitto tukee vastikään tehdyllä päätöksellään Kemijärven Suomutunturin lentomäkihanketta. Ylitornion Aavasaksan hanke kärsi välierätappion…

En tunne mäkihyppyasiaa muutoin kuin luonnonolosuhteiden osalta.

Mäkihyppy on saatava kilpailulajina ”sisähallilajiksi”, jolloin kaikille hyppääjille taataan tasavertaiset olosuhteet.
Siksi Aavasaksa-projekti on mielenkiintoinen! Siinä on sopivan realistista lievänluovaa hulluutta, jota kaivataan, jotta jotain uutta vihdoinkin mäkihyppyrintamalla syntyy ja loppuu ainainen niuhotus luonnonolosuhteiden vaikutuksesta lopputulokseen.
Nykyaikana tekniikkaa hyväksi käyttäen voidaan taata jokaiselle mäkihyppääjälle täsmälleen samanlaiset hyppyolosuhteet, jolloin samalla ainainen jossittelu kilpailun ”oikeasta voittajasta” jää myös sivuun.

Onko se todella mahdollista? Kyllä!

Rakennetaan Suomeen monimuotoinen Aavasaksan suunnitelmien tyyppinen mäkihyppyhalli, jossa järjestetään kaikki maailman merkittävimmät mäkihyppytapahtumat yksikön valmistuttua.

Kyseinen mäkihyppyhalli suunnitellaan sekä ylä- että alamäen osalta niin, että siinä voidaan kohtuudella hypätä turvallisissa olosuhteissa 60-180 metrin hyppyjä ja muunneltuna harrastaa pienimuotoista laskettelua ympäri vuoden.
Tuuliolosuhteet eli sopivat, oikeansuuntaiset nosteet taataan nykyaikaisella, huippuunsa viritetyllä puhallintekniikalla.
Varsinaiset lentomäkijutut voidaan edelleenkin järjestää niissä muutamissa luomumäkihyppypaikoissa, joita tämä marginaalinen laji ilmeisesti tarvitsee...

Pohdiskeluterveisin entinen mäkihyppykatselija
Aki Pyykkö

Kemi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti