Syyrian ja Ukrainan sotiin etsitään ratkaisua Münchenissä
Loppuviikolla järjestettävästä Münchenin turvallisuuspoliittisesta konferenssista on muodostumassa sotadiplomatian kohtauspaikka. Suomesta kokoukseen osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin on jo runsaan 50 vuoden ajan kokoontunut näin helmikuussa edustava joukko turvallisuuspolitiikan päättäjiä ja tutkijoita.
Münchenin turvallisuuspoliittisesta konferenssista on vuosien saatossa muodostunut maailman merkittävin ajatuspaja, jossa käydään suorapuheista keskustelua aikamme ongelmista.
Tänä vuonna konferenssiin kohdistuu erityistä mielenkiintoa, sillä sen liepeillä käydään täysimittaisia rauhanneuvotteluja kahdesta käynnissä olevasta sodasta, Syyriasta ja Ukrainasta.
Syyrian umpikujaan etsitään ratkaisua
Genevessä aloitetut Syyria-neuvottelut keskeytyivät viime viikolla alkuunsa. Venäjän tukema Syyrian hallinto on nyt sotilaallisesti voimansa tunnossa, eikä se tässä tilanteessa ole halunnut oppositiota tavata.
Syyrian oppositio puolestaan on vaatinut Syyrian presidentin Bashar al-Assadin astumista syrjään rauhanprosessin ajaksi. Tähän ei Syyrian presidentti suostu, joten neuvottelut ovat umpikujassa.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry syytti Geneven neuvottelujen jumiutumisesta Syyrian hallintoa ja sanoi sen pyrkivän konfliktin sotilaalliseen ratkaisuun.
Neuvotteluratkaisua ei kuitenkaan ole hylätty. Samainen Kerry tapaa Münchenissä torstaina Syyrian konfliktin taustavoimien ulkoministerit. Heistä merkittävin on Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, onhan Venäjä asevoimillaan täysillä mukana Syyrian sodassa.
Torstain Syyria-neuvottelussa ovat Yhdysvaltain ja Venäjän lisäksi mukana ulkoministerit Saudi-Arabiasta, Turkista, Iranista, Egyptistä, Qatarista, Libanonista, Ranskasta, Britanniasta ja Saksasta. Paikalla ovat siis kaikki konfliktin keskeiset taustavaltiot.
Ukraina nostetaan uudelleen valokeilaan
Viime vuonna Münchenin konferenssin keskeinen aihe oli Ukraina.
Saksan liittokansleri Angela Merkel sukkuloi kokouksen alla tulitauon saamiseksi Ukrainaan ja saapui kokoukseen suoraa Moskovasta neuvotteluistaan presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Merkel torjui erityisesti Yhdysvalloissa vahvaa kannatusta saaneen ajatuksen aseavusta Ukrainalle ja jylisi, että Ukrainan kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua.
Münchenin vakiovieraisiin kuuluva Venäjän ulkoministeri Lavrov piti puolestaan jyrkkäsanaisen puheen, jossa syytettiin länttä Ukrainan konfliktin kiihdyttämisestä. Lavrov syytti myös Yhdysvaltoja globaalin ylivallan tavoittelusta. Puhe oli kuin kaiku vuodelta 2007, jolloin presidentti Putin piti jyrkän länttä arvostelleen puheen Münchenissä. Venäjän uuden linjan katsotaan alkaneen juuri tuosta Putinin puheesta.
Viime kuukausina Ukrainan kriisi on jäänyt Syyrian sodan varjoon, mutta Münchenissä Ukraina nostetaan uudelleen valokeilaan. Vuosi sitten tehty Minsk II -sopimus ei ole johtanut tulitaukoon, taistelut ovat päinvastoin viime aikoina kiihtyneet Itä-Ukrainassa. Myös Ukrainan johdon lupaamat perustuslailliset uudistukset takkuavat.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko on paikalla Münchenissä, samoin Suomen presidentti Sauli Niinistö joka viime vuonna esiintyi Ukraina-keskustelussa Porošenkon rinnalla.
Maahanmuuttajat uusi haaste
Münchenin konferenssin puheenjohtaja Wolfgang Ischinger sanoo, että nyt ollaan koolla tilanteessa jossa konfliktit ovat ennennäkemättömällä tasolla. Perinteiset järjestyksen ylläpitäjät nääntyvät kasvavan paineen alla, ja uudet pelurit pikemminkin vaikeuttavat kuin helpottavat järjestyksen aikaansaamista.
Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan viime vuonna pakolaisia oli 60 miljoonaa.
Pakolaisten ja maahanmuuttajien paine tuntuu voimakkaana Saksassa, jonne viime vuonna saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa. Enemmistö heistä tuli Syyriasta. Baijeri on Saksan osavaltioista toiseksi suosituin turvapaikanhakijoiden kohde, sinne saapuu noin 16 % Saksaan pyrkijöistä.
Baijerissa liittokansleri Merkelin vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on nostanut kiivasta vastustusta.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa pohditaan, mitä kiihtynyt pakolaisvirta merkitsee eurooppalaiselle identiteetille ja Euroopan unionin toimintakyvylle. Kysymys on erittäin ajankohtainen nyt, kun monet maat sulkevat rajojaan maahanmuuttajilta ja vapaan liikkuvuuden Schengen-alue asetetaan kyseenalaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti