keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Wahlroos on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: ”Nykyään on muodikasta käydä joogassa tai pilateksessa ja sillä tavalla pitää kropastaan huoli. Yhtä lailla politiikassa tai työelämässä olevan kannattaa päivittäin huoltaa omaa asennettaan ja mieltään. Ihmiset vaistoavat todella nopeasti, jos nöyryys on vaihtunut ylimielisyydeksi tai kun keskusteleva kuunteleminen on vaihtunut sanelemiseksi.”

 "Wahlroos on niitä harvoja, jotka pystyvät tietoisella ylimielisyydellä pönkittämään valta-asemaansa."

Kyllä - näin varmaan on ja hän mitä ilmeisemmin harjoittelee peilin edessä tuntikausia seuraavaa ulostuloaan. Onneksi hänen ylitsevuotavan itseriittoista olemustaan meidän ei tarvitse kuunnella ja nähdä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Niin kuin muistatte, hän on Suomen kuuluisin veropakolainen ja vaikuttaa pääasiassa läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa - hyvä niin.



Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Nalle Wahlroos on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin


Sana hallussa. Björn Wahlroos osaa vangita puheillaan.
Sana hallussa. Björn Wahlroos osaa vangita puheillaan. KUVA: SAMPO GROUP
Optio listasi Suomen 100 vaikutusvaltaisinta henkilöä kymmennessä eri kategoriassa. Yksi Suomen talouden pitkäaikaisista vaikuttajista on pankkiiri Björn Wahlroos. Mutta miksi Wahlroosia kuunnellaan?
Vallan retoriikkaa tutkineen Juhana Torkin mukaan kyky kuunnella on nykyään loisteliasta puhekykyä tärkeämpää.
Nykyään iso osa vallasta perustuu puheeseen ja etenkin puheella hankittuun luottamukseen, linjaa puhetaidon kouluttaja, kirjailija Juhana Torkki.

Hän on kirjoissaan analysoinut, kuinka tarinoiden illuusiota ei aseteta kyseenalaiseksi ja miten hyvin esimerkiksi nykyinen ulkoministeri Timo Soini on valjastanut tarinan poliittisen vallan välineekseen.
On Torkki pohtinut sitäkin, miksi pankkiiri Björn Wahlroosin puheet lähestulkoon aina päätyvät mediaan. Wahlroos on yksi talouden vaikuttajista, jotka valikoituivat Option listalle talouden tärkeimmistä vallankäyttäjistä.
Wahlroosin ulostulot ovat Torkin mukaan kiinnostavia siksi, että tämä on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin. Wahlroos on niitä harvoja, jotka pystyvät tietoisella ylimielisyydellä pönkittämään valta-asemaansa.
”Pääministeri Juha Sipilä (kesk), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (ps) taiteilevat koko ajan tällä samalla ylimielisyyden trapetsilla”, Torkki sanoo.
Vaikka vallan retoriikasta tulee ensimmäisenä mieleen itsevarmuus, mahtipontisuus ja vaikuttava ilmaisu, nykyään kyky kuunnella on Torkin mielestä tärkeämpää kuin kyky loistaa puheellaan. Luottamuksen rakentaminen, hoitaminen ja säilyttäminen ovat vallan keskiössä. Luottamuksen siamilaiset kolmoset ovat kuunteleminen, kunnioittaminen ja keskusteleminen.
”Jos ihmiset kokevat, että puhuja ymmärtää, kuuntelee ja katsoo yleisöään ylöspäin, puhuja ansaitsee luottamuksen. Kuuntelijalle pitää syntyä tunne, että puhuja on kiinnostunut hänen hyvästään. Nyky-yhteiskunnassa valtaa ylläpidetään pehmeillä arvoilla.”
Politiikassa on nähty usein, kuinka nopeasti luottamus katoaa. Yksi hetki, väärät sanat ja luottamuksen pääoma humahtaa nollille. ”Silloin on yleensä käynyt niin, että vallassa olevan ihmisen asenne on korruptoitunut.”
Viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Juhana Torkki korostaa oman mielen ja asenteen huoltamista.
”Nykyään on muodikasta käydä joogassa tai pilateksessa ja sillä tavalla pitää kropastaan huoli. Yhtä lailla politiikassa tai työelämässä olevan kannattaa päivittäin huoltaa omaa asennettaan ja mieltään. Ihmiset vaistoavat todella nopeasti, jos nöyryys on vaihtunut ylimielisyydeksi tai kun keskusteleva kuunteleminen on vaihtunut sanelemiseksi.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti