Syyrian sota eteni käännekohtaan – miksi taistelu Alepposta on niin merkittävä?
Syyrian sodassa näännytetään tavallisia asukkaita piiritetyissä kaupungeissa. Venäjän raskaat ilmapommitukset jatkuvat. Eteneekö sota kohti yhtä ratkaisuaan? Viisi vastausta siihen, miksi taistelu Alepposta voi muuttaa koko Syyrian sisällissodan.
Onko taistelu Alepposta sodan käännekohta?
On hyvin mahdollista, että näin on. Syyrian hallinnon joukot ovat onnistuneet katkaisemaan opposition joukkojen pohjoisen huoltoyhteyden Turkkiin. Jäljellä on toinen, läntinen huoltoyhteys Turkin rajalle. Opposition joukot ovat Aleppossa saarrettuina ja syvässä ahdingossa.
Syyrian asevoimat onnistui kääntämään sodan kulun Venäjän ilmahyökkäysten avulla. Neljä kuukautta sitten hallinto oli pahasti alakynnessä. Se pyysi apua Venäjältä, joka aloitti syyskuun lopussa raskaat ilmapommitukset.
Miksi Syyrian sodassa näännytetään siviilejä?
Sekä Syyrian että Venäjän ilmavoimat pommittavat ankarasti opposition hallitsemia kaupunkeja. Venäjän ilmapommituksissa on kuollut yli 1200 siviiliä ja lähes tuhat opposition taistelijaa, sanoo Britanniassa toimiva Syyrian ihmisoikeuksia tarkkaileva järjestö.
Lisäksi Syyrian hallinto saartaa useita kaupunkeja eri puolilla maata – saarrettuina elää noin 400 000 siviiliä.
Tällainen tapa käydä sotaa on jo johtanut humanitaarisiin katastrofeihin. Asukkaat ovat syöneet ruuan puutteessa ruohoa ja kotieläimiä. Kansalaiset kärsivät aliravitsemuksesta ja ihmisiä on kuollut nälkään. Näin on käynyt mm. Madayan kaupungissa läntisessä Syyriassa.
Saartorenkaista läpi pääsevät siviilit yrittävät pakoon miten parhaiten taitavat. Tuhansien asukkaiden kerrotaan pakenevan Alepposta kohti Turkin rajaa.
Miksi juuri Aleppo on niin tärkeä?
Ennen sotaa yli kaksimiljoonainen Aleppo oli Syyrian suurin kaupunki. Sodassa Alepposta tuli jaettu kaupunki - oppositiolle Aleppo on ollut tärkein valtakeskus. Aleppoon ovat olleet yhteydessä Idlib ja Hama, opposition hallitsemia kaupunkeja nekin.
Opposition joukkoja uhkaavat paitsi Assadin armeija, myös Isisin joukot ja kurditaistelijat.
Kuinka Venäjä onnistui nousemaan ratkaisijaksi?
Venäjän nousun mahdollisti länsimaiden heikkous ja välinpitämättömyys.
Presidentti Obama ei uhkauksistaan huolimatta tehnyt mitään, kun Assad käytti kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan kaksi ja puoli vuotta sitten. Presidentti Putinin silmissä tämä oli heikkoutta – hän katsoi voivansa ottaa ohjat Syyriassa, kunhan tilanne on kypsä.
Turkilla olisi kyllä haluja puuttua sisällissotaan oppositiojoukkojen tukena. Mutta Venäjän sotavoiman uhmaaminen olisi Nato-maalle liian riskialtista – etenkin kun Turkki hiljattain suututti Venäjän ampumalla alas sen rynnäkkökoneen.
Venäjän sekaantumista helpotti se, että sen yhteyksillä Syyrian hallintoon on juuret jo kylmän sodan ajoissa. Neuvostoliitto aseisti Syyriaa Israelin vastaisissa sodissa jo 1960- ja 70-luvuilla.
Mihin Aleppon valtaus voi johtaa?
Ainakin siihen, että Geneven rauhanneuvottelut eivät etene mihinkään. Kun opposition joukot on lyöty taistelukentällä, Assadin hallinnolla ei tosiasiassa ole vastapuolta, jonka kanssa neuvotella.
Jos opposition lyömisessä onnistutaan, seuraavaksi Assad selvittänee välinsä Isisin kanssa. Erikoista sinänsä, mutta siinä Syyrian johto voi saada tukea länsimailta – nehän ovat jo pommittaneet Isisin kohteita. Kurditaistelijoiden kanssa Assad tekee jo nyt yhteistyötä.
Juuri nyt Assadin hallinto valtaa lisää alueita, mutta kaikkiaan Syyrian sodan kulkua on mahdotonta ennustaa. Assadin ja Venäjän tapa käydä sotaa on siviileille tuhoisa.
Varmalta näyttää, että Assad yrittää palauttaa valtansa koko maahan, oli vastassa sitten lännen ja arabihallitusten suosima oppositio, tai Isis – tai kuka hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti