Tiesitkö tämän?
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Elimistöä puolustavaa sylkeä syntyy litra päivässä
Muinaiset kiinalaiset hyödynsivät sylkeä valheenpaljastustestissä.
VALERIY LEBEDEV
Tänään tuli taas herättyä tavallisen karheaan aamuun. Aivan kuin joku olisi syönyt suullani hatullisen kissankikkareita: kieli takertuu kitalakeen ja aivot huutavat juotavaa. Miksi pitää kärsiä kuivasta suusta joka aamu?
En ole vaivan kanssa yksin. Aamutahmeus kiusaa lähes kaikkia, koska sylkeä ei erity yön aikana. Bakteerit saavat rauhassa muhia suussa, ja niiden määrä moninkertaistuu. Siksi kieli tahmaa ja henki haisee, vaikka suussa ei olisi mitään vikaa.
Onneksi sylkirauhaset heräävät yhtä jalkaa muun elimistön kanssa. Ne alkavat heruttaa nestettä, joka siivoaa yön aikana villiintyneet bakteerit mahalaukkuun.
Päivällä sylki huuhtoo bakteereja kiihtyvään tahtiin. Työsarkaa riittää. Ihmisen suussa on joka hetki 2–3 millilitraa sylkeä ja siinä runsaat pari miljardia bakteeria. Lajeja tunnetaan jo tuhansia.
”Sylki on ihmiskehon nesteistä ehkä aliarvostetuin”, sanoo hammaslääketieteen professori Jukka Meurman Helsingin yliopistosta.
Ilman huuhtelevaa sylkeä suu täyttyisi parissa vuorokaudessa bakteereista.
”Niitä alkaisi pursuta suupielten välistä”, Meurman sanoo.
Puhdistusurakka vaatii tehokkaan syljentuotannon. Tahdin määrää autonominen hermosto, ja se vaihtelee yksilöllisesti. Hennolta naiselta saattaa herua vain puoli litraa päivässä, isokokoiselta mieheltä jopa nelinkertainen määrä.
Suu alkaa tuntua kuivalta, kun vuorokautinen sylkimäärä laskee selvästi alle 0,5 litran.
Valtaosa syljestä syntyy syödessä. Ruoan jauhaminen, maut ja tuoksut kiihdyttävät syljen eritystä.
Asennollakin on väliä. Seistessä irtoaa sylkeä enemmän kuin istuessa. Voimakkaimmin heruu iltapäivästä.
Korvanalusen suuret sylkirauhaset päästelevät enemmistön tuotannosta. Ne valmistavat pääasiassa vesimäistä nestettä. Leuan- ja kielenalus tekevät loput juoksevasta nesteestä.
Huulien, poskien, suun ja kielen sadat pienet rauhaset lisäävät sylkeen sitkeitä proteiineja, musiineja. Ne takertuvat limakalvoille ja sitovat sinne kosteutta.
Koemme syljen yleisenä hyvän olon tunteena: suu säilyy lempeän liukkaana ja puhe sujuu kuin rasvattuna. Miellyttävyyttä ylläpitävät erityisesti musiinit.
”Syljen hyödyt eivät jää pelkkään puhtaanapitoon”, Meurman huomauttaa. Se voitelee limakalvoja, ylläpitää suun happamuustasoa ja torppaa tautimikrobeja. Kuivat limakalvot ovat alttiita bakteeri-, sieni- ja virustartunnoille.
Suu on elimistön ensimmäinen puolustuslinja taudinaiheuttajia vastaan, koska sieltä aukeaa suora reitti ruoansulatuskanavaan.
Syljessä on paljon synnynnäisiä ja hankittuja puolustustekijöitä. Vasta-aineet tappavat monia mikrobeja.
Syljen luontaiset proteiinit joko hajottavat bakteerien soluseinämiä tai estävät niitä kiinnittymästä limakalvoille.
Syljestä löytyy myös lukuisia viruksia tuhoavia aineita. Se voi selittää, miksi esimerkiksi flunssa tarttuu kehnosti suudellessa.
Flunssapotilaan nenän ja nielun eritteissä vilistää runsaasti viruksia, syljessä huomattavasti vähemmän. Sairasta voi suudella melko huoletta, kunhan välttää nenäkosketusta.
Syöminen olisi käytännössä mahdotonta ilman sylkeä, Jukka Meurman sanoo. Sylki liukastaa ruokapalat helposti nieltäväksi. Muuten mössö takertuu kurkkuun.
Muinaiset kiinalaiset hyödynsivät ilmiötä valheenpaljastustestissä. Tiedettiin, että jännitys lamaa sylkirauhaset ja estää pahimmassa tapauksessa nielemisen.
Tuomarit tapasivat tarjota syytetyille kourallisen kuivaa riisiä. Kurkkuun takertunut klöntti tulkittiin vahvaksi todisteeksi syyllisyydestä.
Ruoan maistumiseenkin sylki vaikuttaa. Se liuottaa aromiaineita ja kuljettaa ne kielen makunystyihin. Mitä enemmän sylkeä, sitä voimakkaammalta ateria maistuu.
”On näyttöä, että sylki säätää ruokamieltymyksiä”, sanoo Meurman. Sen sisältämä entsyymi, amylaasi, pilkkoo suussa tärkkelystä lyhemmiksi sokeriketjuiksi.
Ihmiset aistivat tärkkelyspitoiset ruoat eri tavoin riippuen siitä, kuinka paljon he tuottavat syljen amylaasia. Aistimus vaikuttaa ruokavalintoihin, yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat vuonna 2010 Plos One-tiedelehdessä.
Yllättävin on syljen yhteys parinvalintaan. Microbiome-lehdessä julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan yhdessä pitkässä suudelmassa miljoonia mikrobeja vaihtaa omistajaa.
Vaikka suukko sitoo lempiväisiä yhteen, se voi olla myös testi. Syljen vaihto kertoo, onko potentiaalinen puoliso terve.
”Jos toisen osapuolen syljessä on paljon taudinaiheuttajia, parinmuodostus voi häiriintyä, jopa tyssätä”, Meurman pohtii.
Yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston tunnetun antropologin Helen Fisherin mukaan suutelun tarkoitus on sekä löytää sopiva pari että herättää halu. Sytykkeeksi käyvät sukupuolihormonit, erityisesti testosteroni. Sitä löytyy syljestä.
Joidenkin tutkimusten mukaan miehet suosivat kosteita suudelmia. Niissä sylkeä vaihtuu paljon.
Suupielestä roiskahtava sylki kauhistuttaa. Sille hurrataan silti laboratorioissa, sillä sylki on elimistön hyvinvoinnin peili.
”Syljestä voidaan periaatteessa löytää kaikki samat molekyylit ja merkkiaineet kuin verestä ja virtsasta”, sanoo New Yorkin yliopiston professori Daniel Malamud.
Ei enää ikäviä pistoksia kyynärtaipeeseen eikä virtsan herutusta kuppeihin. Vain testipuikko suuhun ja pyöräytys.
Ensimmäisenä sylkitesteihin tarttui hammaslääketiede, nyt ne ovat levinneet laajalle. Suomessa esimerkiksi poliisi seuloo huumeita syljestä.
Malamud on kehittänyt nopean ja luotettavan pikatestin hi-virustartunnan tunnistamiseen. Tulos selviää alle tunnissa. Malaria ja tuberkuloosi ovat vielä työn alla.
Samalla menetelmällä voitaisiin tunnistaa zikavirus. Viruksen rna:ta on kantajan syljessä.
Erityisesti tutkijoita kiinnostaa syövän tunnistaminen. Myös kasvainten merkkiaineita löytyy syljestä.
”Uskon, että 5–10 vuoden päästä meillä on käytössä päteviä sylkitestejä syöpien tunnistamiseen jo varhaisessa vaiheessa”, Malamud sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti