tiistai 2. helmikuuta 2016

Terveisiä Ruotsin Haaparannalta ja Suomen Torniosta...

Kävin tänään kokousmatkalla Suomen Torniossa. Aloitin matkan pikavisiitillä Ruotsin Haaparannalle.

Ajelin rauhallisesti jäistä moottoritietä pitkin - lämpötilat: ilma -3 ja tie -5 astetta Celsiusta. Ajaa olisi saanut 100 km/h, osan matkaa 80 km/h - itse köröttelin mennen tullen noin 80 km/h.

Miksi niin hiljaa? No minulla ei ollut kiirettä varsinkaa menomatkalla, kun lähdin liikkeelle ajoissa. Säästyihän siinä samalla litra pari bensiiniä.


Kyllä rehellisesti ja avoimesti on tunnustettava, että menomatkalla kävi eräänlainen realimaailman ajatus takaraivossani: "Mitä ihmettä minä ukkopaha täällä yksinään ajelen?" 


Onneksi se meni vielä tällä kerralla ohi mutta...

Tuo rajanseutu on muuttunut viime vuosina ja lehtitietojen mukaan muuttuu voimallisesti lisää lähivuosina. Todella suuria rakentamishankkeita on suunnitteilla.

Ainakin alustavat suunnitelmat ovat aikamoiset – hulppeaa tornihotellia ja konferenssikeskusta myöten.

Kyllä - rajanpinnassa ovat maanrakennustyöt/pohjatyöt alkaneet mutta eipä siellä näytä vielä törröttävän kuin murheellisen näköiset betonipaalut pystyssä lumikinosten keskellä.


Käväisin ICA MAXissa ostamassa hiukan kakspistekasia, veripalttua ja vaaleaa Kreikan leipää - oli uunituoretta leipää...

Pois tullessani ajoin Matkakeskuksen ohi, pysähdyin ja otin kännykällä kolme kuvaa rajanpinnan rakennushankkeista - edellä mainituista betonipaaluista. Tulihan sinne taustalle Suomen puolen rakennuksiakin.

Suomen puolella näytti olevan Suomen tullin auto passissa. Pahin turvapaikkahakijaryntäys länsirajalla on onneksi ohi. Ohi sain ajaa pysähtymättä.

Kävin vielä uteliaisuuttani pyörähtämässä Tornio Golf Oy:n Klubirakennuksen kulmilla.
Hiljaista luonnollisesti oli ...

Niin - olin kokousmatkalla. Ammattiopisto Lappian päärakennuksen neuvotteluhuoneessa oli Kaivosalan ammatillisen neuvottelukunnan kokous. Asiallinen ja hyvä kokous kaiken kaikkiaan...

Tapasin käytävillä aika monta tuttua, entisen oppilaanikin, joka on jo vuosia ollut talossa opettajana.

Köröttelin rauhallisesti takaisin Kemiin todeten, että kromimalmirekkoja tuli tasaisin väliajoin vastaan. Toivottavasti "rekkarallia" jatkuu pitkään.
Tosin moottoritien vieressä on Suomen valtion rakentama rautatiekin käyttämättömänä. Sitä ei ole vielä "kääritty rullalle"...

Kilpailutus on tällä hetkellä kallellaan kumipyöriin päin. Kemin KTK voitti viimeisimmän kilpailutuksen...







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti