lauantai 6. helmikuuta 2016

Mitä tapahtuu Suomi-Ruotsi ja Suomi-Venäjä-rajoilla lähiaikoina?


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Euroopan halki ei tule nyt juurikaan turvapaikanhakijoita Suomeen

Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen EU:n kautta on tyrehtynyt lähes täysin. Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne sisärajoilla on jopa aiempia vuosia rauhallisempi. Rajavartiolaitoksella ei myöskään uskota tilanteen muuttuvan lähiaikoina.

Turvapaikanhakijoiden reitit tammikuussa 2016
Sisärajojen kautta Suomeen tulevien määrä on romahtanut. Rajavartiolaitoksen lukuihin ei sisälly maahan salaa saapuneet. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Tilanne Suomen sisärajoilla on muuttunut radikaalisti syksyn jälkeen. Syys- ja lokakuussa Tornioon saapui enimmillään yli kolme tuhatta turvapaikanhakijaa viikossa. Tämän vuoden alussa heitä on tullut Tornioon sadasosa siitä, noin 30 turvapaikanhakijaa viikossa.
Travemündesta, Tukholmasta ja Tallinnasta saapuvilla lautoilla tuli vain muutamia turvapaikanhakijoita.
– Kyllä sisärajojen suhteen on palattu ennalleen, tilanne voi olla jopa rauhallisempi kuin aiempina vuosina. Kyllä siihen eniten vaikuttaa muiden Pohjoismaiden toiminta, toteaa Marko Saareks Rajavartiolaitokselta.
Viikottaiset hakijamäärät 2015-tammikuu 2016
Kaikki turvapaikkaa Suomesta hakeneet sisältyvät Maahanmuuttoviraston lukuihin. Myös salaa sisärajojen yli tulleet henkilöt. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsi Suomen-reitin tulppa

Ruotsin ja Tanskan rajatarkastukset ovat tärkein syy, että Suomi on tätä nykyä hankala kohde turvapaikanhakijoille.
Paperit tarkastetaan rajalla, ja kaikkien Ruotsiin tulleiden on haettava turvapaikkaa sieltä. Enää ei ole mahdollista kulkea rekisteröitymättä Ruotsin läpi Suomeen.
– Tammikuussa Tornion kautta Suomeen tulleista osa on jo hakenut turvapaikkaa Ruotsista, nyt he yrittävät Suomesta. Joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat oleskelleet jonkin aikaa Ruotsissa, selventää Saareks Rajavartiolaitokselta.
Valtakunnanrajan kyltit.
Kuva: Paula Hiljanen / Yle
Itämeren laivat olivat toinen reitti Suomeen, mutta sekin on tilkitty varsin tehokkaasti. Syksyllä viranomaiset huomauttivat laivayhtiöitä siitä, että myös lauttaliikenteessä on varmistettava, että matkustajilla on tarvittavat asiakirjat. Eli turvapaikanhakijalla pitää käytännössä olla passi ja viisumi, jotta hän pääsee laivaan.
Koska rajatarkastuksia ei Suomessa tehdä, on edelleen pieni määrä turvapaikanhakijoita, jotka onnistuvat tulemaan Suomeen salaa, esimerkiksi lautoilla Ruotsista. Tänne saavuttuaan he marssivat poliisiasemalle hakemaan turvapaikkaa.
Aiempina vuosina turvapaikanhakijoiden tärkeimmät reitit kulkivat Schengen-maiden kautta, etenkin Ruotsin läpi. Nyt tilanne on muuttunut.
Täällä hetkellä vaikuttaa olevan hyvin vaikea tulla turvapaikanhakijana Suomeen Schengen-maiden kautta. Näetkö, että tämä tilanne voisi muuttua, että Suomeen tulo taas helpottuu?
– En näe, että tilanne olisi muuttumassa. Niin kauan kun tämä paine on olemassa, näen että nämä Keski-Euroopassa käyttöön otetut toimenpiteet pysyvät voimassa, sanoo Saareks.
Eli Suomeen tuleminen on hankalaa jatkossakin?
– Kyllä

Venäjän-reittiä hankala ennustaa

Itärajan yli tulee sen sijaan aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Tammikuussa heitä saapui noin viisisataa Sallan ja Raja-Joosepin ylityspaikkojen kautta. Kyseessä on Suomen ja Schengen-alueen ulkoraja. Tämän reitin kehitystä on vaikea ennustaa.
Saareksin mukaan Venäjältä saapui turvapaikanhakijoita aiemminkin, mutta määrät olivat vähäisiä. Silloin he tulivat joko lennoilla tai väärennetyillä matkustusasiakirjoilla maarajojen yli.

EU:n sisäiset siirrot

Toinen maahantulotapa turvapaikanhakijoille on EU:n sisäiset siirrot. Järjestelmän puitteissa on tarkoitus siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta eri EU-maihin. Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan kahden vuoden aikana yhteensä noin 3 200 turvapaikanhakijaa.
Järjestelmä on kuitenkin kangerrellut. Suomi on tähän mennessä vastaanottanut 140 henkilöä, mikä on EU:n kärkeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti