VENÄJÄLLÄ Suomi ja Ruotsi on sijoitettu uuteen turvallisuuspoliittiseen viiteryhmään. Asian paljasti Moskovski Komsomoletsin 28. tammikuuta haastattelema Venäjän strategisen suhdannekeskuksen johtaja Ivan Konovalov.
Lehden kirjoituksen aiheena oli jännittynyt kansainvälinen tilanne, joka näkyy Venäjän kaikkien meri-ja ilmarajojen tuntumassa käytävänä hermosotana.
Itämeren alueella tämän sodan vastapuoleksi Konovalov nimeää ”Naton jäsenmaat ja niiden liittolaiset” – eli siis myös Suomen ja Ruotsin.
Itämeren alueella tämän sodan vastapuoleksi Konovalov nimeää ”Naton jäsenmaat ja niiden liittolaiset” – eli siis myös Suomen ja Ruotsin.
Mustanmeren ja Aasian suunnalla tämän uhan tukikohdaksi on noussut Ukraina, mutta Konovalovin mukaan erityisen vaarallista hermosota on ennakoimattomuutensa vuoksi nimenomaan Itämeren alueella.
Konovalov toivoi, ettei yksikään alueella jatkuvasti partioivista lentokoneista putoaisi Venäjän alueelle, ”sillä se voisi johtaa hyvin vakaviin seurauksiin varsinkin jos kyseessä ei olisi tiedustelukone vaan hyvin aseistettu sotilasohjuskone”.
VENÄJÄN media on hämmästyttävän hyvin perillä siitä, miten Helsinki-Vantaan lentoasemalla joulukuun puolivälissä kansainvälisen pidätysmääräyksen nojalla pysäytetyn venäläisnaisen asia etenee.
Uutistoimisto Tass tiesi 17. tammikuuta kertoa, että Kremliä myötäilevän venäläis-suomalaisen yhdistyksen aktivisti oli tehnyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Seuraavana päivänä kerrottiin, että Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli päättänyt jatkaa pidätetyn vangitsemista ja ettei Suomeen vielä tuolloin ollut saatu asian käsittelyyn liittyviä asiakirjoja. Viikkoa myöhemmin useampi tiedotusväline jo tiesi kertoa, että luovutuspyyntöön liittyvät asiakirjat ovat jo saapuneet Yhdysvalloista, missä naista syytetään huumerikoksista ja rahanpesusta.
KRIMIN miehityksen seurauksena Venäjä menetti 2014 äänioikeutensa Euroopan valtioiden tärkeimmässä ihmisoikeusjärjestössä Euroopan neuvostossa. Maa jättäytyi pois järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta ja lakkasi vuonna 2017 maksamasta jäsenmaksua, mikä on aiheuttanut järjestön budjettiin 60 miljoonan euron loven.
Venäjän media ei ole pitänyt asiasta suurempaa meteliä, mutta nyt asia on palannut uutisiin. Syynä on, että Suomesta tuli viime vuoden marraskuussa neuvoston tärkeimmän työelimen eli ministerikomitean puheenjohtajamaa. Sittemmin sekä tasavallan presidentti että ulkoministeri ovat ilmoittaneet, että Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan jollain tavoin purkamaan syntyneen pattitilanteen.
Venäjä on omalta puoleltaan tähän valmis. Duuman puhemies Vjatšeslav Volodin antoi 15. tammikuuta lausunnon, jonka mukaan Venäjä palaa parlamentaariseen yleiskokoukseen heti, kun sen ohjesäännöstä poistetaan nyt Venäjää vastaan käytettyjä pakotetoimia koskevat artiklat.
Izvestija haastatteli 25. tammikuuta aiheesta Moskovan talouskorkeakoulun professoria Oleg Matveitševia, jonka mukaan neuvosto on Venäjän poisjäännin jälkeen rämettynyt ”Kiovan kannattajien show-välineeksi”. Volodinin lausunnon hän tulkitsi niin, että Venäjä on jättänyt oven auki niin maksujen kuin neuvoston työhön palaamisenkin osalta. Se on jalomielisesti antanut kaikille muille mahdollisuuden muuttaa mieltään. ”Heidän on nyt vain tehtävä päätös”, Matveitšev ohjeisti.
VENÄJÄN media seuraa tarkasti Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen etenemistä, Yhdysvaltain hanketta kohtaan esittämää kritiikkiä sekä EU:n komission pyrkimyksiä vaikuttaa siihen kielteisesti. Laatulehti Kommersant ylistikin 29. tammikuuta Suomea, Saksaa ja Hollantia, joiden se katsoi puolustaneen hanketta Brysselissä rohkeasti komission juonia vastaan.
Mitä Yhdysvaltain esittämään kritiikkiin tulee, niin Suomen kantaa siihen ei kysytä pääministerin kansliasta, ulkoministeriöstä tai edes Paavo Lipposelta. Sen kertoi 24. tammikuuta uutistoimisto Novostille ”OTT Johan Bäckman Itä-Suomen yliopistosta”.
Hänen mukaansa kyse on sekä Yhdysvaltain käymästä hybridisodasta että amerikkalaisen liuskekaasun myynnin edistämisestä. Lähes samoin sanoin ”saksalaisen kannan” amerikkalaisten kritiikkiin esitti Novostille Bäckmanin putinistina tunnettu hengenheimolainen, tohtori Aleksander Rahr.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti