PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (sin) arvostelee yhä kovemmin sanoin tiedustelulakeja kritisoineita perustuslakiasiantuntijoita. Erityisen voimakkaasti Niinistö hyökkää professori Martin Scheininia kohtaan.
Tiistaina julkaistussa blogitekstissä Niinistö nostaa esiin Scheininin taustan Suomen kommunistisessa puolueessa ja Turun akateemisessa sosialistiseurassa.
”Totalitäärisen neuvostoyhteiskunnan ihailijoiden tviiteillä ei voi jatkossa olla merkitystä demokraattisen Suomen kansanedustuslaitoksessa”, Niinistö kirjoittaa.
KIRJOITUS on jatkoa julkisuudessa käydylle keskustelulle, joka sai alkunsa viime viikolla, kun eduskunnan puhemiehistö päätti palauttaa tiedustelulait takaisin valiokuntavalmisteluun. Muun muassa Scheinin sekä professori Juha Lavapuro olivat aiemmin esittäneet Twitterissä kritiikkiä siitä, ettei perustuslakivaliokunnan esittämiä huomioita ollut otettu valmistelussa riittävällä tavalla huomioon.
NIINISTÖN MUKAAN eduskunta oli tehnyt huolellista työtä, mutta asiantuntijat hyödynsivät ”ulkoparlamentaarisia keinoja” saadakseen tahtonsa läpi.
”Perustuslakitalebanit verhoavat omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkivät sosiaalisen median välityksellä painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa”, Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö, tämä on aika raju teksti. Koetko, että tämä on ministerille sopivaa tekstiä?
”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”
Perustuslain 31. pykälän mukaan kansanedustajan on käyttäydyttävä vakaasti ja arvokkaasti loukkaamatta toista henkilöä. Meneekö tekstisi näihin raameihin?
”Kun julkisessa tehtävässä on, täytyy itse kunkin hieman ottaa iskuja vastaan, jos niitä jakeleekin. Tämä on pelin henki.”
Kuinka Scheininin tausta mielestänne tarkalleen ottaen näkyy hänen kannanotoissaan?
”Näyttää siltä, että hän ei edes halua tiedustelulainsäädäntöä, vaan tekee kaikkensa, ettei sitä tulisi. Tämä on huolestuttavaa, sillä eduskunta on tehnyt erittäin perusteellista työtä tiedustelulakien kanssa. Tässä on ollut parlamentaarinen ryhmä, joka on seurannut valmistelua ja myös vaikuttanut lakien sisältöön. Ministeriöiden virkamiehet ovat tehneet laadukasta työtä uutterasti. Valiokunnissa on kuultu laajaa asiantuntijajoukkoa. Kaiken kaikkiaan valmistelu on otettu vakavasti, ja perustuslakiasiantuntijoiden kannat on otettu pieteetillä huomioon. Tässä on kyse ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta näiden tviittailevien professorien taholta. Kannustan eduskuntaa ryhdistäytymään ja kunnioittamaan kansanvaltaa. Tässä on kyse perustavanlaatuisista kysymyksistä.”
”Olen tuossa blogissa lyhyesti todennut, mikä Scheininin tausta on. Hänelle eivät aiemmin paljon ihmisoikeudet painaneet.”
Scheinin on itse kertonut, että kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuoden ajan 1980-luvun alussa ja työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän juristina 1980-luvun alkupuoliskon.
”Myöhemmin minusta tuli liberaali, kun vapaus ja tasa-arvo vaihtoivat paikkaa arvomaailmassani. Vuodesta 1987 tai 1988 lähtien, siis jo yli 30 vuotta, aatteekseni ovat riittäneet kansainväliset ihmisoikeudet. Minulla ei ole puoluekantaa”, Scheinin sanoi HS:n haastattelussa.
Koetko, että Scheininin tausta yhä vaikuttaa hänen ajatteluunsa?
”Koen asian niin, että hän verhoaa omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkii painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa. Ilmeisesti hän ei edes halua lainsäädäntöä, joka parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.”
Scheinin on nyt nostettu tikun nokkaan, mutta hän ei ole yksin kritiikkiä esittänyt. Sitä ovat esittäneet myös muut asiantuntijat. Mitä ajattelet heidän motiiveistaan?
”En nyt lähde heidän motiivejaan avaamaan. Scheinin on tässä prosessissa ollut keskeisin hahmo jo vuosia.”
Myös oikeuskansleri on HS:n haastattelussa esittänyt huolensa Supon roolin kasvusta. Mikä oikeuskanslerin motiivi mahtaa olla?
”Sitä voi häneltä kysyä.”
Epäiletkö, että hänellä on ehkä peitelty motiivi?
”En tiedä. Sitä pitää häneltä itseltään kysyä. En vastaa hänen puolestaan.”
Tässä on nyt kyseenalaistettu Scheininin motiivit, mutta jos mennään substanssin puolelle, niin missä hän on tulkinnassaan väärässä?
”Ehkä emme mene tässä keskustelussa nyt pykälätasolle. Tämä on valtavan iso paketti. Tässä kannanotossani on kyse suurista linjoista, en lähde niitä pykäläkohtaisesti erittelemään. Mutta sen sanon, että ainahan on kyse tulkinnasta. Perustuslaki on tulkintaa.”
Tiistaina julkaistussa blogitekstissä Niinistö nostaa esiin Scheininin taustan Suomen kommunistisessa puolueessa ja Turun akateemisessa sosialistiseurassa.
”Totalitäärisen neuvostoyhteiskunnan ihailijoiden tviiteillä ei voi jatkossa olla merkitystä demokraattisen Suomen kansanedustuslaitoksessa”, Niinistö kirjoittaa.
KIRJOITUS on jatkoa julkisuudessa käydylle keskustelulle, joka sai alkunsa viime viikolla, kun eduskunnan puhemiehistö päätti palauttaa tiedustelulait takaisin valiokuntavalmisteluun. Muun muassa Scheinin sekä professori Juha Lavapuro olivat aiemmin esittäneet Twitterissä kritiikkiä siitä, ettei perustuslakivaliokunnan esittämiä huomioita ollut otettu valmistelussa riittävällä tavalla huomioon.
NIINISTÖN MUKAAN eduskunta oli tehnyt huolellista työtä, mutta asiantuntijat hyödynsivät ”ulkoparlamentaarisia keinoja” saadakseen tahtonsa läpi.
”Perustuslakitalebanit verhoavat omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkivät sosiaalisen median välityksellä painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa”, Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö, tämä on aika raju teksti. Koetko, että tämä on ministerille sopivaa tekstiä?
”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”
Perustuslain 31. pykälän mukaan kansanedustajan on käyttäydyttävä vakaasti ja arvokkaasti loukkaamatta toista henkilöä. Meneekö tekstisi näihin raameihin?
”Kun julkisessa tehtävässä on, täytyy itse kunkin hieman ottaa iskuja vastaan, jos niitä jakeleekin. Tämä on pelin henki.”
Kuinka Scheininin tausta mielestänne tarkalleen ottaen näkyy hänen kannanotoissaan?
”Näyttää siltä, että hän ei edes halua tiedustelulainsäädäntöä, vaan tekee kaikkensa, ettei sitä tulisi. Tämä on huolestuttavaa, sillä eduskunta on tehnyt erittäin perusteellista työtä tiedustelulakien kanssa. Tässä on ollut parlamentaarinen ryhmä, joka on seurannut valmistelua ja myös vaikuttanut lakien sisältöön. Ministeriöiden virkamiehet ovat tehneet laadukasta työtä uutterasti. Valiokunnissa on kuultu laajaa asiantuntijajoukkoa. Kaiken kaikkiaan valmistelu on otettu vakavasti, ja perustuslakiasiantuntijoiden kannat on otettu pieteetillä huomioon. Tässä on kyse ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta näiden tviittailevien professorien taholta. Kannustan eduskuntaa ryhdistäytymään ja kunnioittamaan kansanvaltaa. Tässä on kyse perustavanlaatuisista kysymyksistä.”
”Olen tuossa blogissa lyhyesti todennut, mikä Scheininin tausta on. Hänelle eivät aiemmin paljon ihmisoikeudet painaneet.”
Scheinin on itse kertonut, että kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuoden ajan 1980-luvun alussa ja työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän juristina 1980-luvun alkupuoliskon.
”Myöhemmin minusta tuli liberaali, kun vapaus ja tasa-arvo vaihtoivat paikkaa arvomaailmassani. Vuodesta 1987 tai 1988 lähtien, siis jo yli 30 vuotta, aatteekseni ovat riittäneet kansainväliset ihmisoikeudet. Minulla ei ole puoluekantaa”, Scheinin sanoi HS:n haastattelussa.
Koetko, että Scheininin tausta yhä vaikuttaa hänen ajatteluunsa?
”Koen asian niin, että hän verhoaa omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkii painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa. Ilmeisesti hän ei edes halua lainsäädäntöä, joka parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.”
Scheinin on nyt nostettu tikun nokkaan, mutta hän ei ole yksin kritiikkiä esittänyt. Sitä ovat esittäneet myös muut asiantuntijat. Mitä ajattelet heidän motiiveistaan?
”En nyt lähde heidän motiivejaan avaamaan. Scheinin on tässä prosessissa ollut keskeisin hahmo jo vuosia.”
Myös oikeuskansleri on HS:n haastattelussa esittänyt huolensa Supon roolin kasvusta. Mikä oikeuskanslerin motiivi mahtaa olla?
”Sitä voi häneltä kysyä.”
Epäiletkö, että hänellä on ehkä peitelty motiivi?
”En tiedä. Sitä pitää häneltä itseltään kysyä. En vastaa hänen puolestaan.”
Tässä on nyt kyseenalaistettu Scheininin motiivit, mutta jos mennään substanssin puolelle, niin missä hän on tulkinnassaan väärässä?
”Ehkä emme mene tässä keskustelussa nyt pykälätasolle. Tämä on valtavan iso paketti. Tässä kannanotossani on kyse suurista linjoista, en lähde niitä pykäläkohtaisesti erittelemään. Mutta sen sanon, että ainahan on kyse tulkinnasta. Perustuslaki on tulkintaa.”
- TiedustelulakiSeuraa
- Jussi NiinistöSeuraa
- PerustuslakiSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- Jarno HartikainenSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti