HELSINGIN SANOMAT kertoi omakotiasukkaita piinaavista kotimyyntiyrityksistä sunnuntaina 27. tammikuuta ja maanantaina 28. tammikuuta.
Kuluttajaviranomaiset ovat saaneet runsaasti ilmoituksia myyjistä, jotka soittelevat omakotiasukkaille ja kiertävät ovelta ovelle. Kuluttaja-asiamies on moittinut erityisesti viiden yrityksen toimintaa.
HS pyysi kokemuksia kotimyynnistä myös lukijoilta. Osa heistä ihmetteli, miten myyjät osaavat tehdä täsmäsoittoja omakotiasukkaille ja käydä juuri taloissa, jossa on tarvetta erilaisille remonteille ja talotekniikan päivityksille? Mistä omakotiasukkaiden yhteystiedot ovat peräisin?
VIIDESTÄ kotimyyntiyrityksestä kolme vastasi HS:n kysymyksiin.
”Yhteistyökumppanimme toimittaa meille asiakastietoja ja pitää soittoaineistomme lain vaatimusten mukaisesti ajantasalla”, sanoo Pohjolan Energian toimitusjohtaja Sami Leinonen.
”Julkisia rekistereitä on, mitä saa. Tarkoitan yrityksiä, jotka tarjoavat niitä, ja onhan meille totta kai ajan myötä itsellekin kertynyt rekistereitä”, kertoo puolestaan Suomen Lämpöikkunan toimitusjohtaja Miika Luukkonen.
Kotisunin toimitusjohtaja Jaako Luttinen kertoo, että myyjät kontaktoivat talon omistajia alueen rakennuskannan iän perusteella.
”Remonttitarpeet tulevat ajankohtaisemmiksi silloin, kun talotekniikka vanhenee. Hankimme yhteystiedot ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, jotka tarjoavat yritysten käyttöön kuluttajien yhteystietoja.”
YKSI LUKIJA arveli, että kotimyyntiyritykset saavat kiinteistöjen tiedot Maanmittauslaitoksesta, joka ylläpitää kiinteistötietojärjestelmää. Järjestelmän sisältämistä rekistereistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi omakotitonttien omistaja- ja osoitetietoja, vaikka kiinteistön omistaja ei olisi erikseen antanut tähän lupaa.
Lainsäädäntöneuvos Virpi Korhonen oikeusministeriöstä muistuttaa, että julkisuuslain mukaan viranomaisen rekistereissä olevat henkilötiedot, kuten nimi ja osoite, ovat julkisia, ellei niitä koske jokin salassapitoperuste.
Kiinteistöjen tietoja tilataan paljon, noin 6 000 kappaletta kuukaudessa, kertoo tietopalvelupäällikkö Jaana Rintala Maanmittauslaitoksesta.
Hänen mukaansa yksittäiset ihmiset voivat hankkia tietoja henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin yksityisiin käyttötarkoituksiin, kuten rakennuslupahankkeisiin.
Lisäksi yritykset ostavat tietoja esimerkiksi rakentamista, kiinteistönvälitystä tai luoton myöntämistä varten. Suoramarkkinointiin, mielipidekyselyihin tai markkinointitutkimuksiin Maanmittauslaitos ei kiinteistöjen omistajatietoja luovuta, Rintala sanoo.
MYYDÄÄNKÖ TIETOJA kotimyyntiä harjoittaville yrityksille?
”Ei myydä, jos tiedämme, että tietoja yritetään käyttää tällaisiin tarkoituksiin.”
Rintalan mukaan asia varmistetaan jokaisen tietopyynnön yhteydessä.
”Kun luovutamme tietoja, asiakas täyttää lomakkeen, jolla vakuuttaa, että tiedot menevät tiettyyn tarkoitukseen. Jos tietoja käytetään väärin, yritykset ovat toimineet pyyntöään vastaan.”
Onko tietojen väärinkäytöksiä tullut ilmi?
”Tietooni ei ole tullut.”
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei halua ottaa kantaa yksittäistä rekisterinpitäjää koskevaan kysymykseen siitä, toteutuuko rekisteröityjen ihmisten tietosuoja nykyisessä tilanteessa ylipäätään.
Hänen mukaansa tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo erikseen selvittää, mihin toimiin eri rekisterinpitäjät ovat ryhtyneet, jotta rekisteriin merkittyjen henkilöiden oikeus toteutuu.
Tietopalvelupäällikkö Päivi Pösön mukaan järjestelmästä on mahdollista poimia esimerkiksi henkilöitä, jotka asuvat omakotitaloissa tai omistavat kesämökin.
Käytännössä heistä voidaan luovuttaa henkilö- ja osoitetietoja postitse tehtävää markkinointia varten. Puhelinnumeroita järjestelmässä ei säilytetä, Pösö sanoo.
Ennen kuin Väestörekisterikeskus luovuttaa tietoja, se varmistaa, että tietojen käyttötarkoitus on asianmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan esimerkiksi markkinoi jotain laitonta tuotetta tai palvelua.
Pösön mukaan tiedot luovutetaan ulkopuoliselle postitusyritykselle, joka on antanut Väestörekisterikeskukselle sitoumuksen tietojen tietoturvallisesta käsittelystä.
Remonttikauppiaiden käynnit kotiovella perustuvat yritysten omiin arvioihin asuinalueen rakennuskannasta, veikkaa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.
”Meille tulee myös yhteydenottoja aiheesta, kun virheellisesti luullaan, että tiedot on saatu meiltä.”
Keränen muistuttaa, että kuluttaja saattaa luovuttaa tietojaan erilaisiin rekistereihin osallistumalla arvontoihin esimerkiksi internetissä.
KIINTEISTÖN OMISTAJA, kuten omakotiasukas, voi halutessaan pyytää yhteystietonsa salaamista. Aivan helppoa se ei ole. Sitä varten tulee hakea turvakieltoa maistraatista.
Jotta turvakiellon saisi, hakijalla on oltava perusteltu syy epäillä, että hänen oma tai perheensä turvallisuus on uhattuna. Jos maistraatti myöntää turvakiellon, kiinteistön omistajan osoitetietoja luovutetaan vain viranomaisille.
Suoramarkkinointi ja osoitetietojen luovutus väestötietojärjestelmästä kuluttajalla on oikeus kieltää. Tämä onnistuu pankkitunnuksilla Väestörekisterikeskuksen verkkosivuilla.
Kuluttajaviranomaiset ovat saaneet runsaasti ilmoituksia myyjistä, jotka soittelevat omakotiasukkaille ja kiertävät ovelta ovelle. Kuluttaja-asiamies on moittinut erityisesti viiden yrityksen toimintaa.
HS pyysi kokemuksia kotimyynnistä myös lukijoilta. Osa heistä ihmetteli, miten myyjät osaavat tehdä täsmäsoittoja omakotiasukkaille ja käydä juuri taloissa, jossa on tarvetta erilaisille remonteille ja talotekniikan päivityksille? Mistä omakotiasukkaiden yhteystiedot ovat peräisin?
VIIDESTÄ kotimyyntiyrityksestä kolme vastasi HS:n kysymyksiin.
”Yhteistyökumppanimme toimittaa meille asiakastietoja ja pitää soittoaineistomme lain vaatimusten mukaisesti ajantasalla”, sanoo Pohjolan Energian toimitusjohtaja Sami Leinonen.
”Julkisia rekistereitä on, mitä saa. Tarkoitan yrityksiä, jotka tarjoavat niitä, ja onhan meille totta kai ajan myötä itsellekin kertynyt rekistereitä”, kertoo puolestaan Suomen Lämpöikkunan toimitusjohtaja Miika Luukkonen.
Kotisunin toimitusjohtaja Jaako Luttinen kertoo, että myyjät kontaktoivat talon omistajia alueen rakennuskannan iän perusteella.
”Remonttitarpeet tulevat ajankohtaisemmiksi silloin, kun talotekniikka vanhenee. Hankimme yhteystiedot ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, jotka tarjoavat yritysten käyttöön kuluttajien yhteystietoja.”
YKSI LUKIJA arveli, että kotimyyntiyritykset saavat kiinteistöjen tiedot Maanmittauslaitoksesta, joka ylläpitää kiinteistötietojärjestelmää. Järjestelmän sisältämistä rekistereistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi omakotitonttien omistaja- ja osoitetietoja, vaikka kiinteistön omistaja ei olisi erikseen antanut tähän lupaa.
Lainsäädäntöneuvos Virpi Korhonen oikeusministeriöstä muistuttaa, että julkisuuslain mukaan viranomaisen rekistereissä olevat henkilötiedot, kuten nimi ja osoite, ovat julkisia, ellei niitä koske jokin salassapitoperuste.
Kiinteistöjen tietoja tilataan paljon, noin 6 000 kappaletta kuukaudessa, kertoo tietopalvelupäällikkö Jaana Rintala Maanmittauslaitoksesta.
Hänen mukaansa yksittäiset ihmiset voivat hankkia tietoja henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin yksityisiin käyttötarkoituksiin, kuten rakennuslupahankkeisiin.
Lisäksi yritykset ostavat tietoja esimerkiksi rakentamista, kiinteistönvälitystä tai luoton myöntämistä varten. Suoramarkkinointiin, mielipidekyselyihin tai markkinointitutkimuksiin Maanmittauslaitos ei kiinteistöjen omistajatietoja luovuta, Rintala sanoo.
MYYDÄÄNKÖ TIETOJA kotimyyntiä harjoittaville yrityksille?
”Ei myydä, jos tiedämme, että tietoja yritetään käyttää tällaisiin tarkoituksiin.”
Rintalan mukaan asia varmistetaan jokaisen tietopyynnön yhteydessä.
”Kun luovutamme tietoja, asiakas täyttää lomakkeen, jolla vakuuttaa, että tiedot menevät tiettyyn tarkoitukseen. Jos tietoja käytetään väärin, yritykset ovat toimineet pyyntöään vastaan.”
Onko tietojen väärinkäytöksiä tullut ilmi?
”Tietooni ei ole tullut.”
MAANMITTAUSLAITOS kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Ministeriön lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen kertoo, ettei tiedossa ole mitään Maanmittauslaitoksen tietopalveluun liittyvää tutkintapyyntöä, jossa tutkinnan kohteena olisi tietojen mahdollinen väärinkäyttö.Tietosuojavaltuutetun toimisto tekee selvityksen.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei halua ottaa kantaa yksittäistä rekisterinpitäjää koskevaan kysymykseen siitä, toteutuuko rekisteröityjen ihmisten tietosuoja nykyisessä tilanteessa ylipäätään.
Hänen mukaansa tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo erikseen selvittää, mihin toimiin eri rekisterinpitäjät ovat ryhtyneet, jotta rekisteriin merkittyjen henkilöiden oikeus toteutuu.
SUOMALAISTEN ja Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten tietoja myy myös Väestörekisterikeskus. Sen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä tietoja luovutetaan muun muassa suoramarkkinointiin.Väestörekisterikeskus luovuttaa tietoja suoramarkkinointiin.
Tietopalvelupäällikkö Päivi Pösön mukaan järjestelmästä on mahdollista poimia esimerkiksi henkilöitä, jotka asuvat omakotitaloissa tai omistavat kesämökin.
Käytännössä heistä voidaan luovuttaa henkilö- ja osoitetietoja postitse tehtävää markkinointia varten. Puhelinnumeroita järjestelmässä ei säilytetä, Pösö sanoo.
Ennen kuin Väestörekisterikeskus luovuttaa tietoja, se varmistaa, että tietojen käyttötarkoitus on asianmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan esimerkiksi markkinoi jotain laitonta tuotetta tai palvelua.
Pösön mukaan tiedot luovutetaan ulkopuoliselle postitusyritykselle, joka on antanut Väestörekisterikeskukselle sitoumuksen tietojen tietoturvallisesta käsittelystä.
MARKKINOIJA, kuten ovelta ovelle kiertävä kotimyyntiä harjoittava yritys, ei siis suoraan saa omakotiasukkaiden yhteystietoja.Nettiarvontaan osallistuminen on riski.
Remonttikauppiaiden käynnit kotiovella perustuvat yritysten omiin arvioihin asuinalueen rakennuskannasta, veikkaa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.
”Meille tulee myös yhteydenottoja aiheesta, kun virheellisesti luullaan, että tiedot on saatu meiltä.”
Keränen muistuttaa, että kuluttaja saattaa luovuttaa tietojaan erilaisiin rekistereihin osallistumalla arvontoihin esimerkiksi internetissä.
KIINTEISTÖN OMISTAJA, kuten omakotiasukas, voi halutessaan pyytää yhteystietonsa salaamista. Aivan helppoa se ei ole. Sitä varten tulee hakea turvakieltoa maistraatista.
Jotta turvakiellon saisi, hakijalla on oltava perusteltu syy epäillä, että hänen oma tai perheensä turvallisuus on uhattuna. Jos maistraatti myöntää turvakiellon, kiinteistön omistajan osoitetietoja luovutetaan vain viranomaisille.
Suoramarkkinointi ja osoitetietojen luovutus väestötietojärjestelmästä kuluttajalla on oikeus kieltää. Tämä onnistuu pankkitunnuksilla Väestörekisterikeskuksen verkkosivuilla.
- TietoturvaSeuraa
- Reijo AarnioSeuraa
- Sami TakalaSeuraa
- TietokoneetSeuraa
- YksityisyysSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti