EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta ei saanut maanantaina valmiiksi lausuntoaan hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Valiokunnan jäsenet poistuivat kello kahdeksan jälkeen yksitellen pois vaitonaisina.
”Paljon asioita on vielä kesken”, suostui Anna-Maja Henriksson (r) kommentoimaan.
Siihenkään valiokunnan jäsenet eivät halunneet ottaa kantaa, saadaan lausunto valmiiksi tiistaina.
VALIOKUNTA aloitti kokouksensa kello 12.
Kokous päättyi iltakahdeksan jälkeen, mutta jo aiemmin valiokuntaneuvos Matti Marttunen kävi kertomassa ulkopuolella odottaville toimittajille, ettei lausunto tule valmiiksi maanantai-illan aikana.
Kokousta jatketaan tiistaiaamuna kello 9.
Valiokunnassa oltiin jo iltapäivästä hyvin epäileviä siitä, saadaanko maanantaina valmista pitkästä kokousajasta huolimatta.
”Te olette täällä turhaan”, yksi jäsenistä puuskahti iltapäivällä toimittajalle.
”Jokin ihme pitäisi tapahtua, että tänään saataisiin valmista”, Henriksson arvioi valiokunnan saapuessa tauolle kello viiden aikaan iltapäivällä.
”Jonkun näkökulmasta menee tosi hyvin, jonkun näkökulmasta tosi huonosti. En sano, kumpaa näkökulmaa edustan itse”, Sdp:n Maria Guzenina sanoi kokoustauolla. ”Aika vaiheessa ollaan vielä.”
Guzeninan mukaan henki valiokunnassa on hyvä ja maltillinen. ”Kaikki ymmärtää, miten vakavan asian äärellä ollaan.”
PERJANTAINA valiokunnalla ei ollut vielä käytettävissään mietintöluonnosta, eikä sitä vuotojen pelossa myöskään lähetetty kenellekään sähköisesti viikonlopun aikana.
Ennakkotietojen mukaan perustuslakivaliokunta nostaa edelleen useita lakiesityksen ongelmia ponsiin eli kertoo, mitä asioita pitää yhä korjata perustuslain näkökulmasta. ”Ponnen takana” olevat kohdat on pakko korjata, jotta sote- ja maakuntalait voidaan käsitellä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä.
Korjaukset tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, jolla on muutama viikko aikaa toimia.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA hyväksyi maanantaina puoliltapäivin alkaneessa kokouksessaan ensin yksimielisesti Ahvenanmaan itsehallintolakia koskevan lakimuutoksen.
Jos sote-uudistus toteutuu, nykyistä kuntaveroa lasketaan koko Suomessa ja valtion tuloveroa kiristetään. Ahvenanmaalla kuitenkin maksetaan omaa kunnallisveroa, johon ei sote-uudistuksessa voida koskea.
Käytännössä Ahvenanmaan maakunnan asukkaiden verotus siis kiristyisi kohtuuttomasti ansiotuloverotuksen noustessa. Tämä taas olisi aiheuttanut perustuslaillisen ongelman, joka olisi uhannut koko maakunta- ja sote-uudistuksen läpimenoa.
Siksi hallitus päätti erityisesti keskustan painostuksesta, että Ahvenanmaa saa sote- ja maakuntauudistuksen takia 14 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen.
Kyseessä on perustuslain muutos, joka pitää käsitellä kaksilla valtiopäivillä, eli nykyisen eduskunnan hyväksyntä ei vielä yksin riitä.
ILTAPÄIVÄLLÄ valiokunnan jäsenet kävivät maakunta- ja soteuudistuksen lakiesitysten kimppuun.
Perustuslakivaliokunnan kokouksen uumoiltiin maanantaina iltapäivällä venyvän iltaan. Yhtenä syynä hitauteen on sekin, että lakiesitykset luetaan sana sanalta ääneen valiokunnassa läpi.
Kun jollain valiokunnan jäsenelle on jostain kohdasta huomautettavaa, luenta keskeytetään ja kyseisestä kohdata ryhdytään keskustelemaan.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA on käsitellyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta sote-uudistuksen niin sanotuista ydinlaeista marraskuusta lähtien.
Näissä lakiesityksissä on määrä säätää maakuntien perustamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja sote-palveluiden valinnanvapautta koskevista seikoista.
Perustuslakivaliokunnan odotetaan tekevän lakien pykäliin jopa kymmeniä muutoksia, mutta olennaista käsittelyn kannalta on se, kuinka olennaisiin seikkoihin valiokunta katsoo olevan tarvetta puuttua.
NÄISTÄ olennaisiksi kysymyksiksi on aiemman keskustelun perustella nousemassa esimerkiksi se, pitääkö hallituksen kysyä EU:lta, onko soten valinnanvapaus tulkittavissa kilpailua vääristäväksi valtion tueksi.
Toinen kipukohta koskee sote-palveluiden asiakkaiden oikeusturvaa ja riittäviä valitusmahdollisuuksia. Kolmas ongelmakohta koskee kansalaisten yhdenvertaisuutta sote-palveluiden saannissa.
Jos perustuslakivaliokunnan löytämät pulmakohdat ovat juridisesti tai muutoin vaikeita ratkaista, voi olla, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdi käsitellä lakiesityksiä ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä.
Istuntokautta on jäljellä viisi viikkoa, 15. maaliskuuta asti.
Tarkoituksena on ollut jättää edustajille kuukausi aikaa täystoimiseen kampanjointiin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, mutta nyt on jo puhuttu siitä, että eduskunta pidentääkin istuntokauttaan soten takia.
MITKÄ sitten ovat hallituksen vaihtoehdot?
Jos koko sote- ja maakuntalakien pakettia ei saada läpi, todennäköisesti hallitus yrittää runnoa läpi ainakin osan sote- ja maakuntalaeista.
Tämä yritys perustuu toiveeseen, että seuraava hallitus ratkaisisi puuttuvien osien lakiongelmat.
Maakuntavaaleista ei tällöin voida sopia mitään, kun tiedossa ei ole, mistä kaikesta maakunta oikein on vastuussa. Näin maakuntavaalit lykkääntyisivät pitkälle tulevaisuuteen, jos maakuntia ikinä tulisikaan.
Toinen vaihtoehto on se, että koko lakipaketti raukeaa.
Kokoomuksen Elina Lepomäki lohdutteli viime viikon A-studiossa keskustan Antti Kaikkosta siitä, että tällöin ”kaadutaan eteenpäin”.
Samalla saadaan ehkä korjattua osa valuvioista, jotka syntyivät, kun kokoomus ja keskusta tekivät syksyllä 2015 kuuluisat lehmänkauppansa ja sopivat maakuntien määrästä ja valinnanvapaudesta.
Nykyisiä hallituspuolueita eivät uusissa hallitusneuvotteluissa enää vanhat sopimukset sido.
Tällöin maakuntien sijaan saatetaan ryhtyä puhumaan itsehallintoalueista, ja julkisen sektorin oikeutta pysyä ajurin paikalla saatetaan lisätä valinnanvapauden kustannuksella.
Jos sote- ja maakuntapaketteja ei saada kokonaisuudessaan läpi, Juha Sipilän (kesk) hallituksen viimeisiksi koetinkiviksi jää se, kuinka se pyrkii turvaamaan jo alkuun päässeen työn esimerkiksi tietotekniikkahankkeissa ja kiinteistöjen hallinnoinnissa.
ILTA-SANOMIEN tietojen mukaan ns. teknisiä ponsia olisi tulossa ainakin kolme. Ne koskevat tietosuojan riittävyyttä, maakuntavaalien ajankohtaa ja toimikautta sekä maakuntien liikelaitosten kykyä vastata yksityisen sektorin tuottajien konkursseista.
Myös henkilötietojen suojaan asiakassuunnitelmissa vaaditaan niiden arkaluontoisten tietojen osalta tarkennuksia, Ilta-Sanomat kertoi maanantaina iltapäivällä.
”Paljon asioita on vielä kesken”, suostui Anna-Maja Henriksson (r) kommentoimaan.
Siihenkään valiokunnan jäsenet eivät halunneet ottaa kantaa, saadaan lausunto valmiiksi tiistaina.
VALIOKUNTA aloitti kokouksensa kello 12.
Kokous päättyi iltakahdeksan jälkeen, mutta jo aiemmin valiokuntaneuvos Matti Marttunen kävi kertomassa ulkopuolella odottaville toimittajille, ettei lausunto tule valmiiksi maanantai-illan aikana.
Kokousta jatketaan tiistaiaamuna kello 9.
Valiokunnassa oltiin jo iltapäivästä hyvin epäileviä siitä, saadaanko maanantaina valmista pitkästä kokousajasta huolimatta.
”Te olette täällä turhaan”, yksi jäsenistä puuskahti iltapäivällä toimittajalle.
”Jokin ihme pitäisi tapahtua, että tänään saataisiin valmista”, Henriksson arvioi valiokunnan saapuessa tauolle kello viiden aikaan iltapäivällä.
”Jonkun näkökulmasta menee tosi hyvin, jonkun näkökulmasta tosi huonosti. En sano, kumpaa näkökulmaa edustan itse”, Sdp:n Maria Guzenina sanoi kokoustauolla. ”Aika vaiheessa ollaan vielä.”
Guzeninan mukaan henki valiokunnassa on hyvä ja maltillinen. ”Kaikki ymmärtää, miten vakavan asian äärellä ollaan.”
PERJANTAINA valiokunnalla ei ollut vielä käytettävissään mietintöluonnosta, eikä sitä vuotojen pelossa myöskään lähetetty kenellekään sähköisesti viikonlopun aikana.
Ennakkotietojen mukaan perustuslakivaliokunta nostaa edelleen useita lakiesityksen ongelmia ponsiin eli kertoo, mitä asioita pitää yhä korjata perustuslain näkökulmasta. ”Ponnen takana” olevat kohdat on pakko korjata, jotta sote- ja maakuntalait voidaan käsitellä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä.
Korjaukset tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, jolla on muutama viikko aikaa toimia.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA hyväksyi maanantaina puoliltapäivin alkaneessa kokouksessaan ensin yksimielisesti Ahvenanmaan itsehallintolakia koskevan lakimuutoksen.
Jos sote-uudistus toteutuu, nykyistä kuntaveroa lasketaan koko Suomessa ja valtion tuloveroa kiristetään. Ahvenanmaalla kuitenkin maksetaan omaa kunnallisveroa, johon ei sote-uudistuksessa voida koskea.
Käytännössä Ahvenanmaan maakunnan asukkaiden verotus siis kiristyisi kohtuuttomasti ansiotuloverotuksen noustessa. Tämä taas olisi aiheuttanut perustuslaillisen ongelman, joka olisi uhannut koko maakunta- ja sote-uudistuksen läpimenoa.
Siksi hallitus päätti erityisesti keskustan painostuksesta, että Ahvenanmaa saa sote- ja maakuntauudistuksen takia 14 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen.
Kyseessä on perustuslain muutos, joka pitää käsitellä kaksilla valtiopäivillä, eli nykyisen eduskunnan hyväksyntä ei vielä yksin riitä.
ILTAPÄIVÄLLÄ valiokunnan jäsenet kävivät maakunta- ja soteuudistuksen lakiesitysten kimppuun.
Perustuslakivaliokunnan kokouksen uumoiltiin maanantaina iltapäivällä venyvän iltaan. Yhtenä syynä hitauteen on sekin, että lakiesitykset luetaan sana sanalta ääneen valiokunnassa läpi.
Kun jollain valiokunnan jäsenelle on jostain kohdasta huomautettavaa, luenta keskeytetään ja kyseisestä kohdata ryhdytään keskustelemaan.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA on käsitellyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta sote-uudistuksen niin sanotuista ydinlaeista marraskuusta lähtien.
Näissä lakiesityksissä on määrä säätää maakuntien perustamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja sote-palveluiden valinnanvapautta koskevista seikoista.
Perustuslakivaliokunnan odotetaan tekevän lakien pykäliin jopa kymmeniä muutoksia, mutta olennaista käsittelyn kannalta on se, kuinka olennaisiin seikkoihin valiokunta katsoo olevan tarvetta puuttua.
NÄISTÄ olennaisiksi kysymyksiksi on aiemman keskustelun perustella nousemassa esimerkiksi se, pitääkö hallituksen kysyä EU:lta, onko soten valinnanvapaus tulkittavissa kilpailua vääristäväksi valtion tueksi.
Toinen kipukohta koskee sote-palveluiden asiakkaiden oikeusturvaa ja riittäviä valitusmahdollisuuksia. Kolmas ongelmakohta koskee kansalaisten yhdenvertaisuutta sote-palveluiden saannissa.
Jos perustuslakivaliokunnan löytämät pulmakohdat ovat juridisesti tai muutoin vaikeita ratkaista, voi olla, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdi käsitellä lakiesityksiä ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä.
Istuntokautta on jäljellä viisi viikkoa, 15. maaliskuuta asti.
Tarkoituksena on ollut jättää edustajille kuukausi aikaa täystoimiseen kampanjointiin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, mutta nyt on jo puhuttu siitä, että eduskunta pidentääkin istuntokauttaan soten takia.
MITKÄ sitten ovat hallituksen vaihtoehdot?
Jos koko sote- ja maakuntalakien pakettia ei saada läpi, todennäköisesti hallitus yrittää runnoa läpi ainakin osan sote- ja maakuntalaeista.
Tämä yritys perustuu toiveeseen, että seuraava hallitus ratkaisisi puuttuvien osien lakiongelmat.
Maakuntavaaleista ei tällöin voida sopia mitään, kun tiedossa ei ole, mistä kaikesta maakunta oikein on vastuussa. Näin maakuntavaalit lykkääntyisivät pitkälle tulevaisuuteen, jos maakuntia ikinä tulisikaan.
Toinen vaihtoehto on se, että koko lakipaketti raukeaa.
Kokoomuksen Elina Lepomäki lohdutteli viime viikon A-studiossa keskustan Antti Kaikkosta siitä, että tällöin ”kaadutaan eteenpäin”.
Samalla saadaan ehkä korjattua osa valuvioista, jotka syntyivät, kun kokoomus ja keskusta tekivät syksyllä 2015 kuuluisat lehmänkauppansa ja sopivat maakuntien määrästä ja valinnanvapaudesta.
Nykyisiä hallituspuolueita eivät uusissa hallitusneuvotteluissa enää vanhat sopimukset sido.
Tällöin maakuntien sijaan saatetaan ryhtyä puhumaan itsehallintoalueista, ja julkisen sektorin oikeutta pysyä ajurin paikalla saatetaan lisätä valinnanvapauden kustannuksella.
Jos sote- ja maakuntapaketteja ei saada kokonaisuudessaan läpi, Juha Sipilän (kesk) hallituksen viimeisiksi koetinkiviksi jää se, kuinka se pyrkii turvaamaan jo alkuun päässeen työn esimerkiksi tietotekniikkahankkeissa ja kiinteistöjen hallinnoinnissa.
ILTA-SANOMIEN tietojen mukaan ns. teknisiä ponsia olisi tulossa ainakin kolme. Ne koskevat tietosuojan riittävyyttä, maakuntavaalien ajankohtaa ja toimikautta sekä maakuntien liikelaitosten kykyä vastata yksityisen sektorin tuottajien konkursseista.
Myös henkilötietojen suojaan asiakassuunnitelmissa vaaditaan niiden arkaluontoisten tietojen osalta tarkennuksia, Ilta-Sanomat kertoi maanantaina iltapäivällä.
- SoteSeuraa
- EduskuntaSeuraa
- Elina LepomäkiSeuraa
- Juha SipiläSeuraa
- MaakunnatSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- ValtioneuvostoSeuraa
- Teija SutinenSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti